Vuonna 2023 korkeakouluopiskelijat ja nuoret ovat elävät valitettavan historiallista aikaa. Korona-aika syvensi jo keskuuteemme juurtunutta mielenterveyskriisiä, ilmastonmuutos etenee silmiemme edessä, ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan nosti inflaation päätä huimaaviin lukemiin. Tämän kaiken keskellä opiskelijat yrittävät yrittävät elää 250 euron opintorahalla, kasvaa ja kehittyä akateemisesti ja suunnitella tulevaisuuttaan epävarmuuden keskellä. 2023 käytävät eduskuntavaalit ovat käännekohdassa siinä mitä korkeakouluille ja opiskelijoille tapahtuu loppuvuosikymmenen aikana. Äänestä.
TREYn 2023 tärkeimmät eduskuntavaalitavoitteet
Opiskelijat pois köyhyysrajalta! 100 euron korotus opintorahaan
Opiskelijan hyvinvoinnin ja opintojen sujuvuuden perustana ovat riittävä ja turvattu toimeentulo. Toimeentulovaikeudet hidastavat opintoja ja opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen. Opiskelijoiden toimeentulon tulee taata mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun.
Opiskelijat elävät 2020-luvulla köyhyysrajan alapuolella.
- Opintorahaa tulee korottaa sadalla eurolla kuukaudessa
- Opintolainan korolle on asetettava katto
- Opintotukikuukausien määrää on kasvatettava ja tuen kaksiportaisuus on purettava
Maksuton koulutus lit ja best
Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on hyvinvointivaltiomme kulmakivi. Se ehkäisee eriarvoistumista ja takaa, ettei korkeakoulutuksen mahdollisuus jää kiinni varallisuudesta. Tutkimusten mukaan koulutus ja sitä kautta hyväosaisuus periytyy voimakkaasti. Tässä yhtälössä lukukausimaksut olisivat omiaan kasvattamaan eriarvoistumista ja pysäyttämään sosiaalisen liikkuvuuden. Maksuton korkeakoulutus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä tulee puolustaa näissäkin eduskuntavaaleissa!
Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava tulevaisuudessa maksutonta kaikille.
- Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava kaikille maksutonta.
- EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista on luovuttava
- Uudet aloituspaikat on resursoitava täysimääräisesti ja korkeakoulujen perusrahoitusta on lisättävä
YTHS kuntoon
YTHS:n jonotilanne ja resurssipula ovat puhututtaneet niin opiskelijayhteisön sisällä kuin mediassakin jo useiden vuosien ajan. Merkittävä ongelma on hoitoonpääsy: aikaa saattaa joutua odottamaan hyvinkin pitkiä aikoja ja opiskelijalle voi tulla olo, että myydään eioota.
YTHS:n toimintaa rahoitetaan valtion rahoituksella (77 prosenttia rahoituksesta) ja opiskelijoiden itsensä maksamilla terveydenhoitomaksuilla, eli YTHS-maksuilla (23 prosenttia rahoituksesta). Nykyisellään rahoitus ei siis huomioi kysyntää millään tavalla. Vaikka kysyntä kasvaisi räjähdysmäisesti, kuten esimerkiksi korona-aikana kävi, joutuu YTHS edelleen tarjoamaan palvelunsa samoilla resursseilla kuin ennenkin. Tämä johtaa palveluiden ruuhkautumiseen, YTHS:n henkilöstön kuormittumiseen ja pitkiin odotusaikoihin.
Toiveemme olisikin, että YTHS-laki otettaisiin käsittelyyn ja rahoitusta muokattaisiin huomioimaan paremmin kysyntää. Rahoituksen lisäys ei saa kuitenkaan tapahtua opiskelijan kukkarosta. Opiskelijat ansaitsevat oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa.