Yhdenvertaisuusnäkökulma on läpileikkaavasti mukana kaikessa TREYn toiminnassa ja kannoissa. Voit lukea TREYn yhdenvertaisuuslinjoista ohjaavista dokumenteistamme täällä. TREY vaikuttaa muun muassa sukupuolten tasa-arvoon, esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja kaikenlaisten ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun yliopistolla. TREY järjestää myös yhdenvertaisuuskoulutusta piirissään toimivien yhdistysten toimijoille.
Ylioppilaskunnalla on edustaja yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä, missä vaikutamme siihen, että opiskelijanäkökulma otetaan laajasti huomioon yliopiston yhdenvertaisuustyössä.
Kaikissa yliopiston tai ylioppilaskunnan tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä TREYn hallituksen yhdenvertaisuusvastaavaan tai sosiaalipoliittiseen asiantuntijaan. TREYllä on myös häirintäyhdyshenkilöitä, joilta saat luottamuksellista tukea kiusaamis-, syrjintä- ja häirintätapauksissa. Häirintäyhdyshenkilöiden yhteystiedot ja tietoa toimintatavoista löydät lisää TREYn sivuilta täältä.
Saavutettavuus
Opiskelijoilla on yliopistolain (558/2009 37a §) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014 15 §) perusteella oikeus kohtuullisiin mukautuksiin, jotta hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä ei muodostu esteeksi opiskelulle tai palveluiden saamiselle. Kyselyt ja toiveet esimerkiksi tentti- ja luentojärjestelyistä sekä muista yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä voi laittaa osoitteeseen opiskelijanohjaus.tau@tuni.fi. Lisätietoja yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä voit lukea yliopiston intranetistä. TREY valvoo etuasi myös näissä kysymyksissä; ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat neuvoja tai tukea!
Saavutettavuus on tärkeä arvo TREYlle. Kaikki ylioppilaskunnan tapahtumat ja kokoukset pyritään järjestämään esteettömissä tiloissa. TREYn sosiaalipoliittinen asiantuntija vastaa kysymyksiin ylioppilaskunnan toiminnan saavutettavuudesta ja kuulee mielellään myös kokemuksia ja kommentteja. TREYn toimijoiden yhteystiedot löytyvät tältä alasivulta.
Häirintä ja syrjintä
Ylioppilaskunta on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteisö, jossa häirintään, kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen kohteluun puututaan. Kaikenlaiset opiskelijat ikään, kansallisuuteen, etnisyyteen, ihonväriin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, terveydentilaan, toimintakykyyn, vakaumukseen, perhetilanteeseen tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta ovat yhdenvertaisia ylioppilaskunnan jäseniä. Minkäänlaista syrjintää henkilöön liittyvien ominaisuuksien perusteella ei hyväksytä.
Yleisesti häirintä sisältää uhkaavan, vihamielisen halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen. Häirintää on seksuaalinen häirintä, mutta häirintä voi liittyä myös muihin syrjintäperusteisiin.
Ylioppilaskunnassa toimii kaksi häirintäyhdyshenkilöä, jotka auttavat ja neuvovat opiskelijoita yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Lisätietoa löydät Apua häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen-sivulta.
Opas yhdenvertaiseen sitsaamiseen
Keskeisiä käsitteitä
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa siis sitä, että jokaisella tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kohdelluksi riippumatta hänen taustastaan.
Tasa-arvo
Tasa-arvolla viitataan sukupuolten väliseen tasa-arvoon (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986). Tasa-arvolaki kattaa sukupuolen moninaisuuden. Se käsittää tasa-arvon riippumatta sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai kehon sukupuolitetuista piirteistä. Tasa-arvon toteutuminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet sekä tasa-arvoinen kohtelu riippumatta hänen oletetusta sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisustaan.
Syrjintä
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin jonkin henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella. Syrjintä on yhdenvertaisuuslaissa kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Näin ollen kiellettyä syrjintää voi olla henkilön asettaminen epäedullisempaan asemaan esimerkiksi siksi, että hän on etniseen vähemmistöön kuuluvan tai vammaisen henkilön läheinen, kuten perheenjäsen, sukulainen, läheinen työtoveri tai ystävä.
Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kiellettyä syrjintää on:
- välitön eli suora syrjintä: esimerkiksi samaa sukupuolta oleville asiakkaille ei anneta hotellista huonetta johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.
- välillinen eli epäsuora syrjintä: esimerkiksi työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä.
- häirintä: työpaikalla ilmenevä kiusaaminen, jossa työntekijää kohtaan käyttäydytään nöyryyttävästi, alentavasti tai uhkaavasti.
- ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi esihenkilö käskee kaupan työntekijöitä olemaan palvelematta asiakkaiksi tulevia romaneja. Kyseessä on syrjintä, vaikka työntekijä ei olisi vielä ohjetta noudattanutkaan.
- kohtuullisten mukautusten epääminen: esimerkiksi elokuvateatteriin ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä.
Häirintä
Häirintä on sellaista epäasiallista käytöstä, joka kohdistuu tiettyyn henkilöön ja voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, vähättelynä tai sivuuttamisena, uhkailuna tai eristämisenä.
Yleisesti häirintä sisältää uhkaavan, vihamielisen halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luomisen. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista. Kun puhutaan häirinnästä, oletetaan että sillä tarkoitetaan aina sukupuoleen perustuvaa tai seksuaalista häirintää. Häirintä voi kuitenkin liittyä muihinkin syrjintäperusteisiin.
Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Intersektionaalisuus
Intersektionaalisuus käsitteenä tarkoittaa sitä, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muutkin tekijät. Näitä asioita ovat muun muassa ikä, alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen tai sosioekonominen asema. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta löytyy hyviä esimerkkejä intersektionaalisuudesta ja moniperustaisesta syrjinnästä.
Etuoikeudet
Ihmiset voivat olla erilaisten ominaisuuksien perusteella etuoikeutetummassa asemassa suhteessa toisiin ihmisiin. Nämä ominaisuudet perustuvat usein yhteiskunnassa vallitseviin normeihin. Yhteiskunnassa joitakin ominaisuuksia arvostetaan muita enemmän ja tällaisten ominaisuuksien perusteella on epätodennäköisempää kohdata syrjintää. Usein etuoikeuksiksi miellettyjä ominaisuuksia ovat muun muassa valkoisuus, varakkuus, heterous, cis-sukupuolisuus ja kielitaito.
Se, että yksilöllä on etuoikeuksia ei tarkoita, että hän olisi toisia huonompi ihminen. Omat etuoikeudet ja asemoituminen yhteiskunnassa on kuitenkin hyvä tiedostaa, jotta voi ymmärtää ympäröivää maailmaa ja muita ihmisiä paremmin.
Rasismi ja antirasismi
Rasismilla tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän syrjintää esimerkiksi etnisyyden, alkuperän, ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella. Rasismi voi näkyä myös rakenteissa, kuten kouluissa, työelämässä tai palveluissa syrjivinä käytänteinä. Rasismi voi ilmetä tahallisina tai tahattomina tekoina tai esimerkiksi ennakkoluuloina. Lisätietoa rasimista löytyyt kattavasti yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta täältä.
Antirasismilla tarkoitetaan aktiivisia toimia rasismiin puuttumiseksi ja eri muodoissa esiintyvän rasismin kitkemiseksi.
Esteettömyys ja saavutettavuus
Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on kyse ihmisten moninaisuuden huomioimisesta. Tämä koskee niin rakennettua ympäristöä kuin esimerkiksi palveluja, viestintää ja asenteita.
Termillä esteettömyys viitataan fyysiseen ympäristöön, kuten rakennuksiin, ulkoalueisiin ja liikennevälineisiin. Termillä saavutettavuus tarkoitetaan verkko- ja muiden palvelujen sekä viestinnän soveltuvuutta kaikille. Toisinaan käytetään ainoastaan termiä esteettömyys, mutta sillä tarkoitetaan laajasti esteettömyyttä ja saavutettavuutta.