Ylioppilaskunnalla on kaksi erityyppistä avustusmuotoa, joiden tarkoitus ja myöntämisperusteet eroavat toisistaan. Avustustyypit ovat:

  • Toiminta-avustus, joka koostuu tarveharkintaisesta ja kannustavasta osasta
  • Projektiavustus

Tarkemmat tiedot avustusten hakemisesta, myöntämisperusteista ja maksamisesta löytyvät yhdistysohjesäännöstä, jonka löydät Ohjaavat dokumentit alasivulta. Avustuksista päättää ylioppilaskunnan hallitus edustajiston talousarviossa asettamien raamien puitteissa. Toiminta-avustuksille myönnetty budjetti talousarviossa 2026 on 86 000 € ja projektituille 10 000 €.

Toiminta-avustus

Toiminta-avustus muodostuu kahdesta osasta. Tarveharkintaista osaa myönnetään taloudellisen tarpeen mukaan ja kannustavaa osaa toiminnan laadun perusteella. Kaikki TREYn yhdistysasemassa olevat järjestöt voivat hakea molempia tai toista toiminta-avustuksen osista. Järjestöille viestitään vuosittain alkukeväästä toiminta-avustusten hakuajasta ja tarkemmista ohjeista.

Nämä kriteerit on hallitus hyväksynyt kokouksessaan 2.4.2026.

Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysohjesäännön mukaisesti toiminta-avustuksen 1. kannustavan osan perusteena hakemuslomakkeen perusteella annettua pisteytystä toiminnan laadusta ja kehittymisestä ja 2. tarveharkintaisen osan myöntämisen perusteena käytetään yhdistysten taloudellista tarvetta.

Toiminta-avustuksen myöntämisen edellytyksenä on:

  1. Toiminta-avustuksen saajalla tulee olla Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysasema ja yhdistyksen tulee olla täyttänyt vuoden 2026 yhdistysilmoitus.
  2. Hakulomake ja vaadittavat liitteet on asianmukaisesti täytetty ja toimitettu.
  3. Tarveharkintaiselle avustukselle on taloudellinen tarve.
  4. Yhdistys harjoittaa kahdenkertaista kirjanpitoa ja yhdistyksen kirjanpito hoidetaan asianmukaisesti.
  5. Yhdistyksellä on vähintään kymmenen (10) henkilöjäsentä tai kolme (3) yhteisöjäsentä.
  6. Yhdistys edesauttaa tamperelaisten opiskelijoiden yhteisöllisyyden toteutumista.

Toiminta-avustusten hakuaika on 7.4.-3.5.2026. Avustukset maksetaan hakijoille ennen juhannusta 2026. Toiminta-avustusta ei ole mahdollista hakea ilmoitettujen hakuaikojen ulkopuolella. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei käsitellä ilman perusteltua syytä ja ennen hakuajan päättymistä järjestösektorin kanssa tehtyä sopimusta.

Toiminta-avustusta haetaan Järjestöjen ItsePalveluPOrtaali JIPPOssa.

Yhteydenotot toiminta-avustuksiin liittyen osoitteeseen jarjesto@trey.fi.

Toiminta-avustus (86 000 €) koostuu kahdesta osasta: kannustava osa (50 000€) ja tarveharkintainen osa (36 000€).

Kannustava osa

Kannustavan osan tarkoituksena on tukea järjestön laadukasta toimintaa. Jokaisen eri osa-alueen vastauksen pisteittää sekä kysymyksen aihepiiriin erikoistunut ylioppilaskunnan sektori että järjestösektori. Esitys avustuksesta tehdään näiden pisteitysten perusteella. Kannustavan osan kysymyksiin vastataan edellisen toimikauden perusteella (lähtökohtaisesti vuoden 2025 toiminta, ellei yhdistyksen toimikausi ole kalenterivuodesta poikkeava).

Kannustavan osan tarkoituksena on tukea järjestön toimintaa ja kannustaa järjestöä toimimaan TREYn tavoitteiden mukaisesti.

Kannustava osa koostuu yhteensä 100 pisteestä, jotka jakautuvat teemoittain seuraavasti:

  • Tapahtumat ja toiminta 15 p
  • Yhdenvertaisuus 10 p
  • Hallinto 15 p
  • Kansainvälisyys 10 p
  • Viestintä 10 p
  • Kestävä kehitys 5 p
  • Edunvalvonta, sosiaalipolitiikka 10 p; enintään 5 pistettä annetaan harrastejärjestöille ja enintään 10 pistettä sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja katto- ja tiedekuntajärjestöille.
  • Edunvalvonta, koulutuspolitiikka 10 p (vain sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja katto- ja tiedekuntajärjestöille)
  • Fuksit ja tuutorointi 15 p (vain sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja katto- ja tiedekuntajärjestöille)

Kannustavan osan enimmäispistemäärä on näin ollen sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja katto- sekä tiedekuntajärjestöille 100 pistettä ja harrastejärjestöille 70 pistettä. Harrastejärjestöt voivat vastata vain osaan sosiaalipoliittista edunvalvontaa koskevista kysymyksistä (5/10 pistettä), eivätkä lainkaan koulupoliittista edunvalvontaa (10 pistettä ) tai fuksi- ja tuutorointitoimintaan (15 pistettä)   kysymyksiin.

Yhdistyksen kannustavan osan maksettava avustus lasketaan suhteuttamalla jaettavissa oleva kokonaisavustusumma yhdistysten saamiin pistemääriin.

Kannustavan osan avustuspisteytyksessä yksi (1) piste vastaa yleensä 7-9 euroa. 100 pisteen laskennallinen tuki per järjestö on siis 700-900 euroa ja 70 pisteen laskennallinen tuki per järjestö on 490-630 euroa. Määrään vaikuttaa olennaisesti tukea hakevien järjestöjen määrä sekä järjestöille yhteensä myönnettyjen pisteiden määrä.

Kannustavan osan kriteerit: tapahtumat ja toiminta (15 p)

Tapahtumat ja toiminta on jaettu kahteen pisteytysryhmään. 10 pistettä jaetaan tapahtumien laadun ja määrän perusteella. 5 pistettä jaetaan palautejärjestelmien käytöstä ja kehitystyöstä. Huomioittehan, että tässä kohdassa tapahtumilla tarkoitetaan niitä tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille jäsenillenne.

Kansainvälistä ja kansallista fuksi/tuutorointi-toimintaa koskevasta toiminnasta voitte kertoa kohdissa ”kansainvälisyys” ja ”fuksit ja tuutorointi”.

Hallituksen hyvinvointiin liittyvistä tapahtumista voitte kertoa kohdassa ”hyvä hallinto”.

  • Pyydämme liitteenä kaikki tapahtumat.
    • Tapahtumat tulee olla listattuna omille riveilleen. Listatkaa tapahtumat kuukausittain tai mainitkaa, kuinka monta kertaa kyseinen tapahtuma järjestettiin vuoden aikana (esim. kerran viikossa/kuussa).
    • Kuvailkaa tapahtumaa: nimi, lyhyt kuvaus ja järjestöt, joiden kanssa järjestitte tapahtuman, mikäli ette järjestäneet tapahtumaa yksin.
      • Esimerkki hyvästä kuvauksesta: ”Kerran kuussa; The Killer Glam Karaoke Night; glitter-, bling bling- ja strobovaloteemainen karaoke ilta Klubilla; mukana järjestöt A, B, ja C.”

Arvioinnissa huomioidaan tapahtumien kokonaismäärä ja laatu suhteessa kyseessä olevaan järjestöön, kesän aikana järjestetyt tapahtumat, TREYn tapahtumiin osallistuminen ja järjestöjen välinen yhteistyö.

Kannustavan osan kriteerit: yhdenvertaisuus (10 p)

  • Millä keinoilla järjestönne edisti yhdenvertaisuuden toteutumista ja ennaltaehkäisi häirintää?
  • Onko yhdistyksellänne yhdenvertaisuussuunnitelma?
  • Osallistuiko järjestönne TREYn järjestämiin yhdenvertaisuus ja häirinnänvastaisiin koulutuksiin vuonna 2025?
  • Kertokaa, millaisilla toimenpiteillä yhdenvertaisuus ja häirinnän ehkäisy huomioitiin järjestönne toiminnassa sekä millaista suunnittelua ja pohdintaa järjestössänne tehtiin näiden asioiden eteen.
  • Listatkaa yhdenvertaisuutta edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt. Voitte esimerkiksi kertoa
    • millaisia asioita yhdenvertaisuussuunnitelmassanne on
    • miten viestitte yhdenvertaisuus- ja häirintäasioista
    • miten toimijoita on koulutettu
    • millaisia ohjeistuksia toimijoille tai järjestölle on tehty
    • millaisia yhdenvertaisuusselvityksiä tai muita toimia on tehty

Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Kannustavan osan kriteerit: hallinto (15 p)

Hallinto on jaettu kahteen pisteytysryhmään. 10 pistettä jaetaan perustuen toimijoiden (kuten hallitus ja toimihenkilöt) perehdyttämiseen, hyvinvointiin ja tukeen yhdistyksessä. 5 pistettä jaetaan hyvästä hallinnosta.

Hyvän hallinnon arvioinnin osana järjestösektori lukee liitedokumenteista järjestönne tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

  • Miten järjestössänne tuettiin hallituksen, toimihenkilöiden ja muiden toimijoiden osaamista sekä jaksamista ja hyvinvointia?
    • Kertokaa
      • miten toimijat perehdytettiin
      • minkälaista koulutusta toimijoille on tarjottu
      • millaista tukea toimijat saivat toisiltaan ja johtajiltaan
      • millaisin toimin toimijoiden hyvinvointia tuettiin ja kuinka mahdollista kuormitusta ennaltaehkäistiin tai siihen puututtiin (esimerkiksi virkistystapahtumat, kehityskeskustelut, perehdyttämiset, vastuiden jakaminen)

Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä. Toimenpiteissä pitää näkyä sekä toimijoiden osaamisen että jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen.

  • Miten järjestönne toteuttaa ja ylläpitää hyvää hallintoa?
    • Hyvän hallinnon teemoja ovat esimerkiksi huolellinen dokumentointi, säntillinen taloudenpito, toimivat kokouskäytännöt, päätöksenteon ja toiminnan avoimuus sekä yhdenvertaisten toimijavalintojen käytänteet.

Voitte kertoa sekä jatkuvasta hyvästä hallinnosta että kehitystoimista.

Hyvä hallinto on sidonnainen yhdistyksen kokoon ja toiminnan laajuuteen. Mitä suurempaa yhdistyksen toiminta on, sen parempaa yhdistyksen hallinnon tulisi myös olla. Voitte vastauksissanne taustoittaa yhdistyksenne hyvän hallinnon elementtejä suhteessa toimintaanne.

Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista.

Kannustavan osan kriteerit: kansainvälisyys (10 p)

  • Millaista kansainvälistä toimintaa järjestönne järjesti?

Kertokaa monipuolisesti toimintanne kansainvälisyydestä. Esimerkiksi:

  • miten jäseniä kannustettiin kansainvälistymiseen
  • miten kansainväliset opiskelijat huomioitiin järjestönne tapahtumissa
  • kuinka kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen yhdistyksen muuhun toimintaan on huomioitu
  • miten kansainvälisyys näkyy päivittäisessä toiminnassa
  • miten kansainvälisyys ja monikielisyys näkyy päivittäisessä toiminnassanne
  • miten järjestönne viestii kansainvälisyyteen liittyvistä teemoista
  • voitte kertoa myös esim. vaihtoinfoista, ulkomaan excursioista, kotikansainvälistymisestä jne.

Kertokaa myös, minkälaista kv-edunvalvontaa järjestönne toteutti. Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Huomioittehan, että kansainvälistä ja kansallista fuksi/tuutorointi-toimintaa koskevasta toiminnasta voitte kertoa kohdassa ”kansainvälisyys” ja ”fuksit ja tuutorointi”.

Kannustavan osan kriteerit: viestintä (10 p)

Viestintää koskevissa kysymyksissä voitte valita teitä koskevat vastaukset. Kaikissa kysymyksissä on ”muu, mikä” vaihtoehto siltä varalta, että vastausvaihtoehdot eivät kata järjestönne toimintaa.

  • Miten järjestönne suunnitteli ja toteutti viestintää?
    • Vastatkaa seuraaviin kohtiin:
      • Käytössä olevat kanavat
      • Miten suunnittelette viestintää
      • Miten huomioitte jäsenistön moninaisuuden ja saavutettavuuden viestinnässä
      • Miten mittaatte viestinnän tavoittavuutta
      • Kuinka vuorovaikutuksellista viestintänne on

Huomioimme pisteytyksessä myös tilaako järjestönne TREYn uutiskirjettä ja jaatteko sitä eteenpäin jäsenillenne.

Kannustavan osan kriteerit: kestävä kehitys (5 p)

  • Miten järjestönne toiminnassa huomioitiin ympäristöasiat ja kestävä kehitys?
  • Kertokaa
    • millaisilla toimenpiteillä kestävä kehitys huomioitiin järjestön toiminnassa
    • millaista suunnittelua ja pohdintaa järjestössä tehtiin kestävän kehityksen eteen

Listatkaa kestävää kehitystä edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt. Voitte kertoa esimerkiksi tapahtumista, hankinnoista, kestävyyteen liittyvistä toimintaohjeista tai mahdollisesta kestävän kehityksen suunnitelmasta ja sen kirjauksista. Kestävästä kehityksestä voi kertoa myös muusta kuin ympäristönäkökulmasta.

Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Kannustavan osan kriteerit: edunvalvonta (sosiaali- ja koulutuspolitiikka) (10 p + 10 p)

Koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan ero liittyy niiden eri painopistealueisiin ja tavoitteisiin, vaikka molemmat tähtäävät opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen.

Sosiaalipolitiikka keskittyy opiskelijoiden arkeen ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Sosiaalipolitiikka sisältää kaikki opiskelun reunaehdot, jotka mahdollistavat opiskelukyvyn. Tähän kuuluvat elämän käytännön kysymykset, kuten asuminen, terveys, toimeentulo ja osallisuus. Esimerkkejä teemoista:

  • Mielenterveys- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen (esim. YTHS). Opiskelijoiden hyvinvointi.
  • Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus (esim. esteettömät kampukset).
  • Opiskelun ja muun elämän yhdistämisen haasteet. Erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden huomiointi (esim. työssäkäyvät, perheelliset jne.)

Koulutuspolitiikka keskittyy muun muassa opetuksen resursseihin, tutkintovaatimuksiin, opintojen sujuvuuteen ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin koulutuksen kehittämiseen. Esimerkkejä teemoista:

  • Opiskelijoiden edunvalvonta yliopiston hallinnossa.
  • Kurssitarjonnan monipuolisuus ja opetuksen laatu.
  • Opiskelijoiden oikeusturva (esim. arviointikriteerit ja tenttikäytännöt).
Sosiaalipolitiikka (10 p)

5 pistettä annetaan harrastejärjestöille ja 10 pistettä sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille sekä katto- ja tiedekuntajärjestöille.

  • Harrastejärjestöille: Millä tavoin olette vaikuttaneet Tampereen yliopiston opiskelijoiden parempaan arkeen yliopistolla ja/tai Tampereella? Voitte kertoa, kuinka olette edistäneet esim. skeittaus- tai suunnistusmahdollisuuksia tai muissa juuri teidän järjestöänne koskevissa asioissa.
  • Aine- ja kattojärjestöille:
    • Minkälaista sosiaalipoliittista toimintaa ja edunvalvontaa järjestönne toteutti? Listatkaa sosiaalipoliittisia asioita edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt. Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.
      • Kertokaa,
        • Miten järjestönne edisti opiskelijoiden asemaa tai hyvinvointia, esimerkiksi järjestämällä näihin teemoihin liittyviä tapahtumia tai muilla viestinnän ja vaikuttamisen keinoilla.
        • Millaisia mahdollisuuksia opiskelijoilla oli osallistua sosiaalipoliittiseen toimintaan. Toiminta voi tapahtua ainejärjestön sisäisesti, yliopiston tasolla tai laajemmin koko yhteiskunnassa.
    • Millä tavoin sosiaalipoliittisista asioista kerättiin jäsenistön ajatuksia?
Koulutuspolitiikka (10 p)

Vain sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja tiedekunta- ja kattojärjestöille.

  • Minkälaista koulutuspoliittista edunvalvontatoimintaa järjestönne toteutti?
    • Listatkaa koulutuspoliittisia asioita edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt. Voitte kertoa, miten järjestönne edisti opiskelijoiden asemaa tai hyvinvointia esimerkiksi näihin teemoihin liittyvillä tapahtumilla, selvitystyöllä, viestinnällä tai muilla vaikuttamisen keinoilla.
      • Kertokaa,
        • millaisia mahdollisuuksia opiskelijoilla on osallistua koulutuspoliittiseen toimintaan.
        • millä tavoin koulupoliittisista asioista kerättiin jäsenistön ajatuksia.

Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Kannustavan osan kriteerit: fuksit ja tuutorointi (15 p)

  • Järjestikö järjestönne kansallista tuutorointia? kyllä/ei
  • Järjestikö järjestönne kansainvälistä tuutorointia? kyllä/ei

Seuraava osio on vain tuutorointia toiminta-avustuskaudella tehneille järjestöille.

Vastatkaa kysymyksiin vuoden 2025 pohjalta, riippumatta yhdistyksenne toimikaudesta.

Fuksit ja tuutorointi -osuus on jaettu kahteen pisteytysryhmään. 5 pistettä jaetaan perustuen tuutorointitoimintaan. 10 pistettä jaetaan fuksieihin liittyvistä kysymyksistä.

  • Miten varmistitte hyvän tuutoritoiminnan järjestössänne?
    • Kertokaa esimerkiksi,
      • tuutoreiden valintaprosessista
      • tuutoreiden kouluttamisesta
      • tuutoritoiminnan palautteenkeruusta/reflektoinnista
      • tuutoreihin/tuutoritoimintaan liittyvästä yhteydenpidosta/viestinnästä/muusta tuesta
      • tuutoreiden ryhmäytymisestä/ virkistäytymisestä.

Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista.

Huomioikaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä tuutoroinnista, mikäli järjestö tekee molempia. Jos nämä eroavat toisistaan, avatkaa eroja tarkemmin.

  • Miten fuksit ja/tai maisterifuksit vastaanotettiin? Millaista tukea ja toimintaa järjestönne tarjosi heille ensimmäisen vuoden aikana?
    • Kertokaa esimerkiksi
      • miten fuksit otetaan vastaan ja tutustetaan toisiinsa
      • miten fuksit perehdytetään opiskelijakulttuuriin, opintoihin ja tukipalveluihin
      • miten erilaiset fuksit otetaan huomioon tuutoroinnissa
      • millaisia tapahtumia fukseille järjestetään
      • miten pidätte tuutorit ja fuksit aktiivisina läpi koko vuoden

Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista. Huomioikaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä fuksitoiminnasta, mikäli järjestö tekee molempia. Jos nämä eroavat toisistaan, avatkaa eroja tarkemmin.

Tarveharkintainen osa

Tarveharkintaisen osan määrään vaikuttavat hakemuksen perusteluiden ja perus- ja taloustietojen perusteella arvioitu taloudellinen tarve ja järjestön koko. Tarveharkintaisen osan enimmäissumma yhdelle järjestölle on 1 000 €.

Taloudellisen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon järjestön viimeisin, yhdistyksen kokouksen vahvistama tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase), yllättävät tapahtumat tai epäonni sekä muut järjestön antamat perustelut. Järjestön tulee avata taloudellista tarvettaan sanallisesti.

Projektituki

Projektitukea voidaan myöntää yhdistykselle, jolle on myönnetty yhdistysasema tai joka on hakenut sitä. Muille yhdistyksille ja yhteisöille avustuksia myönnetään vain, jos niiden toiminnan katsotaan palvelevan ylioppilaskunnan jäseniä. Yhdistys voi anoa projektitukea kertaluonteiseen toimintaan tai hankkeeseen. Projektitukea ei myönnetä esimerkiksi vuosittain toistuviin tapahtumiin, sillä ne ovat toiminta-avustusten yhteydessä tuettavia tapahtumia, eivätkä projektitukeen oikeuttavia hankkeita. Ylijäämää tuottavia projekteja ei pääsääntöisesti avusteta. Ylioppilaskunta voi myöntää avustusta korkeintaan puolet projektin kokonaiskuluista – paitsi kun kyseessä on selkeästi hyväntekeväisyysprojekti.

Tukea jaettaessa hyväksyttäviksi projekteiksi luetaan pääsääntöisesti kertaluonteiset projektit, joilla voidaan katsoa olevan selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekteiksi voidaan lukea myös tapahtumat, tilaisuudet ja hankinnat, jos niiden voidaan katsoa olevan hakijan säännöllisestä toiminnasta poikkeavaa kertaluontoista toimintaa. Projektitukea voidaan myöntää myös kertaluonteiselle hankkeelle, joka tukee opintoja kuulumatta yliopiston järjestämiin opintoihin, kuten opintomatkoihin. Projektitukea voidaan myöntää myös yhdistyksen rekisteröimiseen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan uudelleenaloittamiseen.

Hakeminen

Projektitukea haetaan sähköisellä Microsoft Forms -lomakkeella. Hakemusten käsittelyä edeltävän kuukauden viimeiseen arkipäivään mennessä jätetyt hakemukset käsitellään kuukauden 15. päivään mennessä. Hankkeen toteutumisen jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Raportointivelvollisuus

Projektitukea saaneen yhdistyksen tulee palauttaa loppuraportti viimeistään kolme kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Loppuraportin pituus on maksimissaan kaksi sivua ja sen tulee sisältää tuetun projektin toteutunut budjetti ja kertomus projektista.

Loppuraportin sisältö:

  • Projektin nimi, järjestävä taho, vastuuhenkilö ja yhteystiedot
  • Kuvaus toteutuneesta projektista, perustelut merkittäville muutoksille ja projektin lopputulos (esimerkiksi uusien jäsenten määrä, toimintaedellytysten muuttuminen…)
  • Toteutunut budjetti ja perustelut, jos toteuma eroaa merkittävästi suunnitellusta
  • Projektin voitto tai tappio

Projektituki voidaan periä kokonaan tai osittain takaisin, mikäli projektista ei toimiteta asianmukaista selvitystä, projekti osoittautuu ylijäämäiseksi tai avustus on käytetty muuhun kuin anottuun tarkoitukseen.

Projektituen raportti toimitetaan sähköpostitse jarjesto@trey.fi. Viestin otsikoksi laitetaan ”järjestönnimi_projektituki_raportti”.

Kuinka paljon projektitukea voimme saada?

Projektituen määrä riippuu täysin projektistanne. Yleisesti ottaen laajasti TREYn jäsenistöä tavoittaville ja huolellisesti valmistelluille projekteille voidaan myöntää enemmän rahaa.

Millaisia projekteja varten projektitukea myönnetään?

Projektin tulee olla säännöllisestä toiminnasta poikkeava ja kertaluontoinen ja sillä on selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekti ei saa olla ylijäämäinen.

Esimerkkejä:

  • Yhdistyksen rekisteröiminen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan aloittaminen uudestaan
  • Kokonaan uudenlaisen tapahtuman lanseeraaminen
  • Opintotapahtuma, joka ei kuulu yliopiston tarjoamiin opintoihin
  • Järjestön toimintaa tukeva poikkeuksellinen hankinta

Bannerin kuva: Antton Oksanen / TT-kamerat