Tampereen ylioppilaskunta (TREY) tuomitsee Suomen hallituksen budjettiriihen esitykset opintorahan indeksijäädytyksestä ja asumistukileikkauksista. Budjettiriihessä esitettyjen leikkausten yhteisvaikutukset opiskelijoille ovat kohtuuttomat ja vakavat, ja syventävät opiskelijoiden köyhyysriskiä.
Opintoraha
Opintorahan indeksijäädytyksen lasketaan vahvistavan valtiontaloutta noin 59 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Merkitys ensi vuoden valtion budjetissa on häviävän pieni suhteutettuna siihen, miten suuri henkilökohtainen katastrofi indeksijäädytys on lukuisten opiskelijoiden elintasolle ja mahdollisuuksille opiskella. Leikkauksissa näkyy selvästi ymmärtämättömyys siitä, mitä indeksijäädytys merkitsee opiskelijoille.
Opiskelijoille osoitetut tuet ovat olleet jo vuosia selvästi köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys on yksi merkittävimpiä tekijöitä mielenterveyden heikentymisessä. On ristiriitaista ja työntekijäresurssien kannalta järjetöntä, että opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden eteen tehdään valtavasti töitä eri viranomaisten ja järjestöjen osalta, kun yksi merkittävä juurisyy opiskelijoiden mielenterveysongelmissa on toimeentulon heikkoudessa. Isoin mielenterveysteko opiskelijoille olisi vakaa ja riittävä opintotuki. Kaikki muu on köyhyysrajalla elämisestä johtuvan kärsimyksen paikkailua.
Opintolaina
Hallitus on perjantaina 22.9.2023 antanut lausuttavaksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta. Lakiesityksessä esitetään opintolainan valtiontakauksen kasvattamista nykyisestä 650 eurosta 850 euroon. Jos opiskelija joutuu nostamaan täyden opintolainan koko opiskelunsa ajalta opiskelijalla olisi valmistuessaan 38 250 euroa velkaa. Esitys opintolainan nostamisesta vastauksena opiskelijoiden kohtuuttoman matalaan toimeentuloon on ajattelematon ja tuottaa pitkäaikaista vahinkoa nykyiselle opiskelijaikäpolvelle.
Opiskelijat ovat jo pitkään olleet pakotettuja paikkaamaan alhaista toimeentuloaan opintolainalla. Opintolainojen kokonaispääoma on kolminkertaistunut 10 vuoden aikana. Tänä päivänä opintolainojen pääoma on lähes 6 miljardia euroa, eli puolet siitä määrästä, mitä valtio on ottamassa velkaa ensi vuonna. Jos eduskunta hyväksyy nyt esitetyn lain opintolainan kasvattamisesta opintolainojen kokonaispääoma tulee räjähtämään nykyisestä. Voi siis sanoa, että Suomen valtio siirtää yhteisen velan oton yksittäisten, suurilta osin alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden, henkilökohtaiseksi taakaksi.
Opiskelijoilla on vuonna 2023 keskimäärin lähes 11 000 euroa velkaa. Tämä tulee vaikuttamaan vahvasti nykyisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin hakea asuntolainaa tai ottaa lainaa esimerkiksi yrityksen perustamista varten.
Opiskelijat ottavat valtavan henkilökohtaisen riskin joutuessaan elämään lainalla. Tätä riskiä on vähätelty järjestelmällisesti sanoen, että opintolaina on käytännössä ilmaista lainaa. Tämä ei pidä paikkaansa, kuten olemme joutuneet huomaamaan korkojen nousun myötä. Mitään muuta sosiaaliturvaan oikeutettua ryhmää ei ole pakotettu rahoittamaan välttämättömiä elinkustannuksiaan henkilökohtaisella lainalla. Vastaus inflaation tuottamasta elinkustannusten noususta ei ole opiskelijoiden velkavankeus, vaan opiskelijoiden sosiaaliturvan nostaminen.
Asuminen
Yleistä asumistukea leikataan opiskelijoilta keskimäärin 76 euroa kuukaudessa. Yleisen asumistuen heikennys aiheuttaa valtavasti ongelmia niin opiskelijoille kuin yliopistokaupungeillekin. Esimerkiksi Tampereella on kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja vain noin joka neljännelle opiskelijalle. Asumistuen heikentyessä muutto halvempaan asuntoon ei ole siis mahdollista, kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole kysyntään nähden olemassa. Kysymmekin päättäjiltä, mitä näiden opiskelijoiden tulisi tulevaisuudessa tehdä, mikäli taloudellista mahdollisuutta asua opiskelukaupungissa ei jatkossa ole?
Opiskelija ei voi voittaa edes tekemällä töitä opintojen ohella. Yleisen asumistuen 300 euron suojaosan poistaminen yhdistettynä asumistuen ja opintotuen heikennyksiin on äärimmäisen tuhoisa opiskelijoiden mahdollisuuksille opiskella. Kun opiskelijoiden on lähes pakko tehdä töitä opintojen ohella turvatakseen välttämättömän toimeentulonsa, häntä rangaistaan asumistuen laskulla tai menetyksellä, mikäli opiskelija tienaa enemmän kuin 500 euroa kuukaudessa. Tämä päätös on ristiriidassa sen kanssa, miten opintotuen tulorajoja on nostettu viime vuosien aikana vastauksena opiskelijoiden toimeentulon vahvistamiseksi.
Koulutus ja yliopistojen rahoitus
Vielä keväällä 2023 eduskuntavaalien kampanjoinnin aikana pääministeri Orpo lausui koulutuksen olevan erityissuojeluksessa leikkauksilta. Opiskelijat huokaisivat helpotuksesta tämän lausunnon myötä. Nyt on kuitenkin selvinnyt, että jälleen kerran opiskelijat ovat ensimmäisten joukossa joiden toimeentuloa heikennetään valtion velanoton hillitsemisen nimissä. Leikkaus opiskelijoilta on leikkaus koulutuksesta, ja leikkaukset koulutuksesta ovat tuhoisia Suomen tulevaisuudelle.
Yliopistojen perusrahoitusta on sidottu suurilta osin valmistuneiden opiskelijoiden määrään. Opiskelijoiden toimeentulon raju heikentäminen tulee vaikuttamaan opiskelijoiden valmistumisen nopeuteen, kun opiskeluun käytettävissä olevasta ajasta isompi osa tulee kulumaan työntekoon. Myös yliopistojen tulisi olla hyvin huolissaan tästä kehityksestä. Tilanne tulee kohdistumaan erityisesti tuleviin opiskelijasukupolviin, kun yliopistojen taloudellinen tilanne heikkenee.
Vaatimukset
Tampereen ylioppilaskunta vaatii Orpon hallitukselta, että leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon perutaan. Tämä on välttämätöntä nykyisten ja tulevien opiskelijoiden hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta.
Tampereen korkeakoulujen kampuksia vallataan maanantaista 25.9.2023 alkaen, ja olemme mukana tukemassa näitä valtauksia. Kannustamme ja rohkaisemme kaikkia opiskelijoita osallistumaan valtauksiin ja pitämään ääntä toimeentulonsa puolesta!
Lisätietoja
Hallituksen varapuheenjohtaja Onni Härkönen (onni.harkonen@trey.fi, 044 729 3775)
Pääsihteeri Adam Zeidan (paasihteeri@trey.fi, 050 361 2854)