Opiskelijan vuosilippu tarvitaan
Tampereen ylioppilaskunta ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ovat tehneet useamman vuoden vaikuttamistyötä opiskelijahintaisen vuosilipun puolesta. Vuoden 2025 Tampereen pormestariohjelmaan kirjattiin opiskelijahintaisen vuosilipun toteuttaminen. Edistääksemme opiskelijahintaisen vuosilipun toteutumista ja tarjotaksemme kaupungille tietoa opiskelijoiden Nyssen käytöstä, toteutimme Tampereen ylioppilaskunnan ja Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kesken kyselyn maaliskuussa 2026. Kyselyyn sai vastata Tampereen korkeakoulujen tunnuksilla ja se keräsi 1646 vastausta yhteensä. Kiitos vastaajille!
Opiskelijoiden selkeä viesti on, että joukkoliikenteen tulee olla kohtuuhintaista ja saavutettavaa. Opiskelija-alennettu vuosilipun toteuttaminen nähdään merkittävänä toimena tähän suuntaan. Kyselyn vastanneista opiskelijoista huomattava osa opiskelijoista – erityisesti nuorisolipun ikärajan ylittäneet – joutuu taloudellisen tilanteen vuoksi tinkimään joukkoliikenteen käytöstä. Vastausten perusteella tämä on merkittävä ongelma joukkoliikenteen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta.
Ehdotuksemme opiskelija-alennetun vuosilipun hinnaksi on 335 euroa. Hintaehdotus perustuu nuorisohintaisen ja opiskelijahintaisen kuukausikortin väliseen hintaeroon, joka on 4,6 %. Ehdotettu vuosilipun hinta on toisin sanoen 4,6 % korkeampi kuin nuorisolipun hinta kuten kuukausikortin kohdalla. Kyselyn vastaajista 87 % olisi myös valmiita maksamaan enintään tämän hinnan.
Alle 25-vuotiaat opiskelijat voivat käyttää nuorten vuosilippua, joka maksaa 320 euroa. Tätä vanhemmat opiskelijat eivät kuulu alennettujen vuosilippujen piiriin, vaan heille on tarjolla 460 euron aikuisten vuosilippu. Opiskelijoille tarjotaan tällä hetkellä ainoastaan 48 euron suuruista kuukausilippua. Opiskelijalipun käyttäminen ympäri vuoden maksaa 576 euroa eli 116 euroa enemmän kuin aikuisten vuosilippuhinta. Kyselystä käykin ilmi, että erityisesti yli 24-vuotiaat opiskelijat säästävät joukkoliikenteen käyttämisestä. Aikuisten vuosilipun hinta onkin liian korkea suurimmalle osalle pirkanmaalaisista opiskelijoista.
Nykyisen nuorisolipun hinta perustuu ikään reaalisen maksukyvyn sijaan. Tämän vuoksi se kohdistuu opiskelijoihin huonosti. Pirkanmaan opiskelijoista 54,3 % on yli 25-vuotiaita (Vipunen). Toisin sanoen vain vajaa puolet pirkanmaalaisista opiskelijoista kuuluvat nuorisoalennuksen piiriin. 24 vuoden rajapyykki ei taianomaisesti paranna opiskelijoiden toimeentuloa, vaan me elämme edelleen köyhyysrajan alapuolella, olimme me minkä ikäisiä tahansa. Kaikille opiskelijoille yhteinen, kohtuuhintainen vuosilippu huomioisi opiskelijoiden taloudellisen tilanteen paremmin eikä asettaisi opiskelijoita eriarvoiseen asemaan iän perusteella.
Joukkoliikenteen vuosilippu on edullisin tapa matkustaa Tampereen joukkoliikenteessä. Nykytilassa yli 25-vuotias opiskelija säästäisi vuodessa 116 euroa käyttämällä perushintaista vuosilippua 12 kuukauden opiskelijahintaisen kuukausilipun hintaan verrattuna. Perushintainen vuosilippu maksaa 460 euroa, ja opiskelijahintainen kuukausilippu 12 kuukaudelta 576 euroa. Vuosilippu on huomattavan iso kertasatsaus, vaikka se tuleekin pitkällä tähtäimellä halvemmaksi. Opiskelijahintainen vuosilippu mahdollistaisi useammalle opiskelijalle suuremman kertahankinnan ostamisen, ja säästön hyvin tiukan budjetin alla.
Kyselyssä kartoitettiin myös muita esiin nostettuja kehittämisen tarpeita, kuten opiskelijaksi tunnistaumisen sujuvoittamista Nysse-lippua hankittaessa. Tunnistautumistapaan liittyviä kysymyksiä pidettiin lähes kokonaan toissisijaisina verrattuna joukkoliikenteen hintaan. Nykyistä tunnistautumistapaa pidetään hyvänä ja riittävänä opiskelijan vuosilipun toteuttamiseksi.
Tarkemmin kyselyn tuloksista
Kyselyn vastaajista suurin osa (41 %) käyttää vuosilippua. Eri ikäluokkien käyttöasteet kuitenkin eroavat suuresti. Alle 25-vuotiaista 51 % käyttää vuosilippua, kun taas yli 25-vuotiaista enää vain 23 %. Yli 25-vuotiaista vuosilipun käyttäjistä lähes puolet (47%) on harkinnut vaihtavansa kuukausi- tai yksittäisiin lippuihin säästääkseen rahaa. Nuorten vuosilipun piirissä olevista merkittävästi pienempi osuus, vajaa kolmannes vastaajista (32%) on harkinnut tätä. Tästä voidaankin olettaa, että vuosilipun käyttöasteen romahdus selittyy alennettujen lippuluokkien puutteella yli 25-vuotiaiden osalta ja taloudellisilla syillä. Avovastauksista ilmeni, että monet käyttäisivät vuosilippua, jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista. Eräs vastaajista kirjoitti avovastauksessa joutuvansa “arvioimaan kuukausittain mm. koulupäivien määrän mukaan, onko järkevää ostaa kuukausilippu vai yksittäisiä lippuja”. Toinen vastaajista kertoi nostaneensa syksyllä kaiken opintolainansa kerrallaan, jotta hänellä olisi varaa aikuisten vuosilippuun. Vuosilipulle on siis suurta kysyntää opiskelijoiden keskuudessa, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.
Vastaajista 28 % käyttää kuukausilippua. Käyttöasteissa on jälleen ero eri ikäluokkien välillä. Yli 25-vuotiaista 43 % käyttää kuukausikorttia, alle 25-vuotiaista taas vain 21 %. Valtaosa (69 %) kuukausilippua käyttävistä vastaajista jättää joskus lipun hankkimatta hinnan takia. Yli 25-vuotiaista opiskelijoista, jotka käyttävät kuukausilippua 1–9 kuukautta vuodessa, peräti 86 % jättää välillä kuukausilipun hankkimatta hinnan vuoksi. Opiskelijan kuukausilippua käyttää siis pääosin yli 25-vuotiaat opiskelijat, koska he eivät enää ole oikeutettuja nuorisohintaisiin lippuihin. Esimerkiksi eräs vastaajista selitti avovastauksissa, että hän käytti “nuorena” vuosilippua, mutta joutui vanhempana vaihtamaan kuukausilippuun säästääkseen rahaa. Vastaaja jatkoi, että hän vähensi joukkoliikenteen käyttämistä ja esimerkiksi eri kampusten välillä kulkemista merkittävästi, koska opiskelijahintaisen kuukausikortin käyttäminen läpi vuoden käy liian hintavaksi.
Vastaajista 28 % käyttää yksittäisiä arvolippuja. Alle 25-vuotiaista yksittäisiä arvolippuja käyttää 27 %, yli 25-vuotiaista 32 %. Yli 25-vuotiaiden avovastauksista välittyy sama tarina, kuin kuukausilipun käyttäjien kohdalla: joukkoliikenteen käyttämistä vältetään mahdollisimman paljon, koska se on liian kallista. Monet vastaajista ovat ennen käyttäneet vuosilippua, mutta ovat siirtyneet käyttämään yksittäisiä arvolippuja täytettyään 25 rahan säästämiseksi. Monet vastaajat nostivat myös esiin, että halvempi joukkoliikenne opiskelijoille mahdollistaisi asumisen muuallakin kuin kävelymatkan päässä kampukselta.
Lippujen tunnistautumistapoihin liittyvät kysymykset koetaan itse lipun hintoihin verrattuna toissijaisiksi: lähes kaikki (97%) opiskelijalippua käyttävistä kyselyn vastaajista pitävät nykyistä tunnistautumistapaa riittävänä vuosilipun toteuttamiseksi. Nykyisellään opiskelijahintaisen kuukausilipun saa tunnistautumalla opiskelijaksi. Tunnistautuminen opiskelijaksi tapahtuu Nysse Mobiilissa Waltti-kaupan kautta. Waltti ohjaa opiskelijat Opintopolkuun, josta haetaan opinto-oikeuslinkki. Nysse mobiili hyväksyy tunnistautumisen viiveettä ja opiskelijalipun voi ostaa heti. Tämän tapainen tunnistautuminen on käytössä hyvin laajasti muissa opiskelijapalveluissa ympäri maata kuten opiskelijakorteissa ja julkisissa palveluissa. Eräs vastaajista kirjoitti avovastauksissa, että hän olisi valmis jopa menemään fyysisesti paikalle Nyssen palvelupisteelle saadakseen edullisemman lipun.