Terkkuja täältä SYL:n avausseminaarista!
Laura Rissanen kirjoitti Aamulehdessä 11.1. yliopistojen tutkintotavoitteiden nostamisesta. Opiskelijamäärien kasvu on herättänyt odotetusti paljon keskustelua, ja aihe on on ollut esillä myös täällä seminaarissa.
Suomen koulutustason nostaminen on erinomainen tavoite. Pitää kuitenkin muistaa, ettei tämä tapahdu itsestään, eikä opiskelijamäärien korotus yksistään ole oikotie onneen. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite nostaa Suomen osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla. Tähän tavoitteeseen ei päästä nostamalla vain osaajien lukumäärää, vaan on myös tärkeää, että koulutuksen laatu pysyy vähintään samalla tasolla. Korkeakoulutuksen laadun kannalta resurssien riittävyys on elintärkeää.
Opiskelijamäärien nostamisen rinnalla pitäisi tarkastella entistä enemmän keinoja, joilla opiskelijoiden opintojen läpäisemistä voidaan parantaa. 25–34-vuotiaiden ikäluokasta jo noin 60 % päätyy korkeakoulutuksen piiriin. Jos useampi opiskelija suorittaisi opinnot loppuun asti, se riittäisi jo tälläkin hetkellä kattamaan hallituksen tavoitteet korkeakoulutusasteesta. Tämä vaatii kuitenkin satsauksia opiskelun mahdollistamiseen eli toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Opintojen viivästymisen tai keskeytymisen syynä ei saa olla opiskelijan työssä käyminen perustoimeentulon turvaamiseksi.
Me opiskelijat emme kannata Rissasen mielipiteessä mainittua mallia, jossa tutkinnon maksuttomuus ylettyisi vain ensimmäiseen tutkintoon. Maksullinen toinen tutkinto rajaisi mahdollisuuksia vaihtaa alaa esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelijan lukema ala ei vastaakaan hänen odotuksiaan. Yksilöä ei myöskään saisi rangaista siitä, jos työmarkkinatilanne muuttuu yllättävästi ja hänen on siten ajankohtaista päivittää osaamistaan.
On hyvä muistaa, että Suomessa koulutus ei ole tälläkään hetkellä kaikille maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat kansainväliset opiskelijat joutuvat maksamaan lukuvuosimaksuja, joiden hinta Tampereella on 8000–12 000 euroa. Suurin osa maksuvelvoitteisista Suomeen päätyvistä opiskelijoista on silti yliopiston pyörittämien stipendijärjestelmien piirissä.
Me haluamme, että koulutus on maksutonta ihan joka ikiselle: niin toista tutkintoa suorittavalle kuin kansainvälille opiskelijallekin. Maksuton koulutus on ollut Suomen historian suurin yhdenvertaisuusteko, eikä sen saavutuksia pidä ajaa alas lyhytnäköisillä toimenpiteillä.
– Ella, TREYH20 Koulutuspolitiikka ja yhdenvertaisuus