Tampereen ylioppilaskunta, myöhemmin TREY, kiittää mahdollisuudesta lausua aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) linjauksista ja suosituksista.
Yleisesti TREYn lausunto lähtee siitä liikkeelle, että yhteiset linjaukset ja suositukset ovat hyvä asia opiskelijan tasapuolisen kohtelun kannalta. Lähtökohtana pidämme sitä, että korkeakoulututkintojen opetus on osaamisperustaista. Aiemmin hankittu osaaminen tulee hyväksyä osaamistavoitteiden
perusteella, oli se hankittu korkeakouluopetuksessa kuin muulla toiminnalla.
Yhteiset linjaukset edesauttavat opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja käytäntöjen kehittämistä korkeakoulujen kesken. Kommentoimme seuraavaksi kansallisia linjauksia yksityiskohtaisesti
DIA 4
1. On hyvä periaate, että opiskeluoikeus määrittää mahdollisuuden AHOT menettelylle. TREY kannattaa sitä, että muodollisen koulutuksen lisäksi
osaamista tulee pystyä tunnustaa mahdollisuuksien mukaan muista koulutus-, luottamustoimien, järjestö- tai harrastustoimintaan kerrytetystä osaamisesta.
Mielestämme jatkuvan oppimisen rajaaminen hyväksiluvun ulkopuolelle on perusteltua. Koulutuksen asema esimerkiksi täydennyskoulutuksen ja tilauskoulutuksen osalta on erilainen, kun koulutusta voi muotoilla enemmän työelämäntarpeista lähteviksi.
DIA 5
2. Kirjaus siitä, että hyväksiluvun kannalta ei ole merkitystä onko hyväksiluettu opintojakso jo osana jotain tutkintoa, on hyvä asia. Toimi edistäisi opiskelijoiden sujuvaa ja joustavaa opiskelua. Huomiota tulee kiinnittää enemmin osaamistavoitteiden täyttymiseen ja kurssien vetäjien kykyihin arvioida opiskelijan osaamista. Osaamisen arvioinnissa on huomioitava sen relevanttius, kuten milloin hyväksiluettava osaaminen on kerrytetty.
3. Lisäksi eri tasoisiin korkeakoulututkintoihin osaamisen tunnustaminen on Tampereen ylioppilaskunnan näkökulmasta hyvä asia. Tunnustamisessa tulee tällöin huomioida osaamistavoitteiden vastaavuus ja edes osittainen hyväksiluku. Esimerkkeinä kieli- ja viestintäopinnot ja sivuaineet.
4. Hyväksiluettavien opintojen arvionneissa on oltava joustavia ja pyrkiä siihen, ettei opiskelijoita aseteta eriarvoiseen asemaan sen perusteella
onko kurssi arvioitu numeroin vai hyväksytty/hylätty asetelmalla.
DIA 6
5. Opintopisteiden tuplausta ei pitäisi olla opintojen sisällä, jonka vuoksi opiskelijoille on tarjottava riittävästi valinnanvapaisuutta opintokokonaisuuksien sisällä. Opiskelijalle voi näin tarjota vaihtoehtoisia kokonaisuuksia, jos kokonaisuus on jo huomioitu. Ensisijaisesti opetussuunnitelmaa rakennettaessa tulee huomio kiinnittää siihen, ettei samat kurssikokonaisuudet toistu tutkinnon eri kokonaisuuksien sisällä.
DIA 7
6. Hyväksilukua arvioitaessa osaamistavoitteet ratkaisevat, ei opintopistemäärä. Tärkeää tässä on huomioida opetussuunnitelmatyössä kurssien kuormittavuus. Opintokokonaisuuksien kuvausten on myös osoitettava riittävän tarkasti kurssin osaamistavoitteet. Jos osaamistavoitteet täsmäävät, ei yhden opintopisteen puutos tule olla esteenä.
7. Kannatettava.
DIA 8
8. Kannatettava.
9. Opiskelija saa tutkintoaan kootessaan määritellä kuuluuko opintokokonaisuus hänen tutkintoonsa. Yliopiston suunnalta opiskelijalle tulee
taata akateeminen vapaus tutkinnon reunaehtojen tasolla.
10. Kannatettava.
DIA 9
11. Kysymyksien osalta Tampereen ylioppilaskunta toivoo, että periaatteiden valmistelun osalta esimerkiksi 50% vaatimusta voitaisiin selvittää. Osaamiskokonaisuuden myöntää korkeakoulu, jolloin korkeakoululla on oltava selkeät sisäiset periaatteet käytännöilleen. Tarviiko kansallista linjausta? Opiskelijoille esitettävä riittävän selkeästi yliopiston linjaukset.
12. Ei kannateta. Turha rajaaminen ei saa haastaa opiskelijan sujuvaa opiskelua, jos opiskelija on esimerkiksi vaihtanut tutkinto-oikeuden toisesta korkeakoulusta toiseen tutkinnon loppuvaiheessa.
13. Ei kannateta
14. Ei kannateta
15. Opinnäytetyön osalta kannatettavaa on korkeakoulussa arvioida osaamisen tasoa, jota tutkinnon myöntäjä katsoo. Sinänsä kannatettava.
DIA 10
16. Muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen tulee tunnustaa, jos se vastaa osaamistavoitteita täysin tai osittain. Yhteisen työkalupakin luominen tilanteisiin tukisi opiskelijan kuin opettajien työtä. Osaamistavoitteiden kuvaamisen tärkeys korostuu ja silloin korkeakoulujen opetussuunnitelmien kuvaaminen korostuu. Tunnistamisessa ja tunnustamisessa on hyödynnettävä osaamisen näyttämisen ja todentamisen menettelyjä. Toimintatavoista tuleekin sopia korkeakoulukohtaisesti riittävän laajasti. Määritelläänkö esimerkiksi opettajalle velvollisuutta suostua hyväksilukuun, jos kriteerit täyttyvät?
Järjestetäänkö suositusten muotoilun jälkeen toista lausuntoaikaa, kun suositukset ovat lähes valmiit?
Lisätietoja kommenteista antaa TREYn koulutuspoliittinen sektori kopo@trey.fi tai koulutuspoliittinen asiantuntija Jenny Vaara, p. 0503612847,
jenny.vaara@trey.fi