Suomen suurin Wappu on ohi ja katseet on aika kääntää taas tulevaisuuteen. Minulle se ei tarkoita tänä vuonna hiljaista nurkassa kyyhöttämistä, vaikka itsekin toki vieräytin muutaman kyyneleen kuluneelle reilulle parille viikolle – onhan Wappu kuitenkin minun lempivuodenaikani. TREYn toimistolla kuhina ja arkiset askareet jatkuvat, ja vähitellen toimistolle on alkanut eksymään taas ahkeria duunareita. Olen sattunut näkemään jopa vilauksen Wapputiimistä. Hyvä tietää, että hekin ovat vielä hengissä!
Yhtä varmasti kuin minun silmäni turpoavat siitepölyn vuoksi keväisin kiinni, on valtaosalla opiskelijoista kevätstressiä. Miten selvitä siitä, kun samaan aikaan kaikki dedikset kaatuvat niskaan, työt alkavat, ja vuoden parasta juhlaa pitäisi juhlia? Puhumattakaan siitä, miten selvitä siitä tyhjyyden tunteesta, kun se vuoden paras juhla on ohi ja jäljellä ovat ainoastaan ne dedikset?
Tiedän kokemuksesta, että opiskelija juuttuu helposti putkeen, jossa opintojen ja ”kesälomien” välissä ei ole päivääkään oikeaa lomaa. Jos se teille vain suinkin on mahdollista, niin lepuuttakaa itseänne hetki, ennen kuin sinkoudutte jälleen uusien haasteiden kimppuun. Maailma ei lepää. Maailma ei ole koskaan valmis. Siitä huolimatta, sinä voit aina välillä levähtää. Maailman voi pelastaa huomenna. Samoin kuin opinnot. Varaa itsellesi aikaa ja nauti siitä, ilman omantunnontuskia.
Näillä saatesanoilla tahdon käyttää pienen hetken Wapun muisteluun haikun muodossa.
Fuksina kuulin:
Wappu parasta aikaa
Nyt sen jo tiedän
Onnellisuutta
Ystäviä kasoittain
Sitä Wappu on
Yhteisön tuki
Aurinko ja haleja
Pörröinen fiilis
Usein raskasta
Silti vaivan arvoista
Oispa taas Wappu.
(Kirjoittaja on kokenut Wapun viettäjä ja ansioitunut laiskottelija)
-Adam