Yksin asuvan päätoimisen korkeakouluopiskelijan rahamuotoiset etuudet, opintoraha ja asumistuki, ovat noin 600 e/kk. Tämä summa ei riitä kattamaan opiskelijan peruselinkustannuksia vuonna 2023. Opiskelijoiden onkin käytännössä tehtävä valinta opintolainan nostamisen tai työssäkäynnin välillä.
On kohtuutonta odottaa opiskelijoiden velkaantuvan opintojensa takia. Kolikon kääntöpuolella on työssäkäynti, jonka myötä opintojen suorittaminen vääjäämättä hidastuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan vuonna 2021 yli 38 prosenttia yliopisto-opiskelijoista koki työssäkäynnin haittaavan opintoja. Opiskelu korkeakoulussa on haastavaa ja aikaa vievää. Nykyinen opintorahan taso ei mahdollista opiskelijoiden täysipainoista keskittymistä opintoihinsa, mikä aiheuttaa opintojen viivästymistä ja pahimmillaan keskeyttämistä.
Opiskelijoiden köyhyydessä eläminen ja kuormittuminen eivät ole ainoastaan opiskelijoiden elämää vaikeuttavia tilanteita, vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. Opintorahan 100 euron nosto on välttämätön Suomen osaamistason ylläpidon kannalta. Suomea uhkaa osaajapula matalan opintorahan luodessa taloudellisia esteitä korkeakoulutukselle, mikä tulee aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen elinkeinoelämälle, taloudelle ja kilpailukyvylle.
Nyt muodostettavan hallituksen tulee korottaa opintorahan tasoa. Tämä on välttämätöntä, mikäli tuleva hallitus haluaa nostaa koulutustasoa ja pitää huolta opiskelijoiden hyvinvoinnista. Ilman tätä yhä harvempi pystyy opiskelemaan täysipäiväisesti ja valmistumaan tavoiteajassa. Korotus tulee kirjata hallitusohjelmaan. Kyse ei ole valtiontalouden mittakaavassa suuresta summasta, mutta opiskelijan arjessa korotus olisi merkittävä parannus.
Anniina Honkasaari, Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja
Linda Vallenius, Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja