Yliopistot ovat kautta aikain toimineet sivistyksen vaalijoina ympärillä olevan yhteiskunnan muuttuessa. Turvaamme paikan vapaalle tieteelle ja taiteelle sekä huolehdimme laadukkaan ja saavutettavan korkeakoulutuksen jatkuvuudesta. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden rinnalla yliopistojen ainutlaatuinen kasvatustehtävä on kasvattaa valveutuneita, rakentavaan keskusteluun pyrkiviä kansalaisia, jotka arvostavat ja puolustavat demokratiaa.
Tämän päivän yliopistoinstituutio kohtaa uhkia monelta suunnalta. Autoritääriset johtajat, heikentyvät demokratiat ja kasvavat globaalit jännitteet haastavat tieteen, koulutuksen ja kriittisen ajattelun vapautta. Nämä ilmiöt eivät ole enää yksittäisten maiden ongelmia, vaan koskettavat koko globaalia akateemista yhteisöä – myös Euroopan sisällä.
Akateemisen vapauden ja tieteellisen riippumattomuuden tukeminen on keskeistä demokratian puolustamisessa. Opettajien ja tutkijoiden vapaus opettaa, hankkia tietoa ja tutkia luovat vakautta yhteiskuntaan ja vahvistavat kykyämme käydä sivistynyttä keskustelua myös vaikeista kysymyksistä.
Samalla on tärkeää varmistaa, että koulutus pysyy saavutettavana kaikille taustasta riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutuksen periytyvyyden vähentämiseen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuuksien vahvistamiseen. Koulutus on edelleen paras tae tasa-arvoisemmasta ja kestävämmästä tulevaisuudesta.
Globaaleissa kriiseissä yliopistoyhteisöillä on erityinen vastuu osoittaa solidaarisuutta ja tukea akateemisia kollegoitaan kaikkialla maailmassa – oli kyse sitten sodan runtelemista yliopistoista Ukrainassa, Lähi-idässä tai muualla, tai tutkijoista, joiden työ ja sananvapaus ovat uhattuina. Arvojemme mukaisesti peräänkuulutamme kestävää rauhaa, sivistyksen vaalimista ja tiedeyhteisöjen tukemista kaikkialla, missä ne kamppailevat olemassaolostaan.
Laura Heino, Puheenjohtaja, Tampereen ylioppilaskunta
Keijo Hämäläinen, Rehtori, Tampereen yliopisto