Vision kokonaisuus
Tampereen ylioppilaskunta kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä pyynnöstä ja mahdollisuudesta lausua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta. Opiskelijat elävät todeksi sitä mitä tällä visiolla tavoitellaan. Muutos lähtee yliopistojen sisäisistä yhteisöistä ja ilman yhteisöjen tukea ei visio voi toteutua. Pidämme kaikkien yliopistoyhteisön sisäisten ryhmien äänen kuulumista yhtä voimakkaana ratkaisevan tärkeänä visiotyössä.
Visiosta uupuu opiskelijan toimeentulon huomioiminen. Yli 70 prosentilla vuonna 2024 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista oli valmistuessaan opintovelkaa. Keskimäärin velkaa on valmistuneilla noin 20 000 euroa. Opiskelijoiden velkaantuminen on saatava käännettyä uudistamalla opiskelijan tukijärjestelmää. Opiskelijan tukien tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, ilman pakotettua velkaantumista. Toivomme myös kokonaisvaltaisempaa tarkastelua nuorten hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttavista rakenteista. Koulutustason nostamiseksi on opiskelijoiden terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn panostettava merkittävästi.
Ehdotamme käynnistettävän parlamentaarisen työn korkeakoulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi. Korkeakoulujen rahoitusta ohjaava rahoituslaki takaisi pysyvyyden ja ennustettavuuden korkeakoulujen toiminnalle. Visiossa tulisi asettaa suuntaviivat kertapäätöksiin perustuvasta lisärahoitus- ja leikkauspolitiikasta kohti pitkäaikaista ja vakaata rahoitussuunnittelua.
Kannatamme vision kunnianhimoista tavoitetta koulutustason nostosta. Katsomme tavoitteen vaativan korkeakoulujen rahoituslain kaltaisia pitkäaikaisia päätöksiä. Esimerkiksi aloituspaikkojen tavoitteelliselle kasvattamiselle tulisi laatia ylivaalikautinen suunnitelma, joka huomioisi paremmin opiskelupaikkojen jakamisen kestävällä tavalla eri alojen välillä.
Suomi on sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden edelläkävijä
Kannatamme yliopistojen autonomian sekä akateemisen vapauden vahvistamista. Suomi on maana liikkunut tieteen vapauden kansainvälisessä vertailussa alaspäin. On ensiarvoisen tärkeää tukea akateemisen toiminnan vapautta nyt, kun opiskelun ja tieteen vapauden taso on edelleen korkea.
Yliopistojen autonomisen toiminnan turvaaminen tarkoittaa niin tutkimuksen, koulutuksen kuin hallinnon ja talouden vapautta ulkopuolisesta ohjauksesta. Osaltaan tätä on myös yliopistojen sisällä tapahtuva yliopistoyhteisön osallistuminen korkeakoulujen päätöksentekoon ja näiden osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen. Tämän tulisi näkyä visiossa.
Koulutus kuuluu kaikille ja mahdollisuuksia lisätään erityisesti nuorille
Tulevaisuudessa yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmän on oltava yhdenvertainen, eikä se saa asettaa korkeakouluun hakeutuvia eriarvoiseen asemaan hakijan aikaisemman koulutuspolun, sosioekonomisen taustan tai maksukyvyn perusteella. Visiosta tulisi paremmin tarkastella koko koulutuspolkua huomioiden koulutustason noston kannalta kriittiset kehitystarpeet niin peruskoulussa, lukiokoulutuksessa kuin ammatillisella toisella asteella.
Visiossa tulisi voimakkaammin vahvistaa siirtymää korkeakouluihin ammatilliselta toiselta asteelta. Lisäksi maahanmuuttaja- ja S2-taustaisten esteitä korkeakouluun pääsylle on purettava. Visioon toimenpiteeksi asetetussa opiskelijoiden ohjauksen valtakunnallisessa viitekehyksessä tulee asettaa moninaistuvan opiskelijajoukon tarpeet kaikkein keskeisemmäksi. Opintojen eteneminen ja koulutustason nostaminen ovat kiinni siitä, miten hyvin korkeakoulutus tukee niitä, joilla tuen tarve on suurin.
Luovat osaajat ja kunnianhimoinen tutkimustoiminta uudistavat yhteiskuntaa
Suomen vahvuus on kansainvälisesti vertailtuna laadukkaassa koulutuksessa ja eläväisessä opiskelijakulttuurissa. Suomalainen opiskelijakulttuuri ja opiskelijoihin avoimesti suhtautuva yhteiskunta ovat merkittäviä hakuperusteita monille kansainvälisille opiskelijoille. Vahva opiskelijayhteisö on tärkein tuki kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle. Opiskelijayhteisö muodostaa verkostoja, jotka tukevat työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia.
Suomen on oltava aidosti tasavertainen opiskelumaa myös kaikille kansainväliseille opiskelijoille. Visiossa tulisi tavoitella EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista luopumista. Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava maksutonta kaikille kandidaatin, maisterin ja tohtorintutkinnon suorittajille kansallisuuteen katsomatta. Lisäksi visiossa tulee voimakkaammin kääntää katse Suomen rakenteellisiin ongelmiin työmarkkinoiden ja yhteiskunnan sisäisen rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi.
Rohkea uudistuminen rakentaa tulevaisuuden osaamista: korkeakoulujen erikoistuminen ja yhteistyö vahvistuvat
Visiossa tulee näkyä luovien alojen tuottama yhteiskunnallinen merkitys ja arvo. Koulutuksen ja tieteen yhteiskunnallisen merkitys ei ole vain taloudellisen hyödyn ja kasvun tuottaminen. Visiosta puuttuu laajempi sivistyksellinen ja kulttuurinen näkökulma koulutukseen.
Korkeakoulujärjestelmän uudistustyössä tulee varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävät on määritelty selvästi. Sama koskettaa myös korkeakoulukonsernien kehitystä. Korkeakoulukonsernien vaikutukset duaalimalliin on arvioitava tarkasti, eikä konsernikehityksen varjolla tule purkaa esimerkiksi duaalimallin sisäistä koulutusvastuisiin liittyvää sääntelyä. Lisäksi on varmistettava, että konserneihin kuulumattomien korkeakoulujen asema ja toimintaedellytykset säilyvät.
Kohti kasvua: korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus monipuolistuu
Korkeakoulujen rahoitusmallin kriittinen tarkastelu on tervetullutta. Nykyinen rahoitusmalli korostaa liikaa korkeakoulujen välistä kilpailuasetelmaa. Rahoitusmallin tutkintokeskeisyys aiheuttaa useita ongelmia niin korkeakoulujen sisällä kuin niiden välisessä vertailussa. Sama koskettaa myös tavoiteajan käyttämistä rahoitusperusteena. Esimerkiksi vahvemmin opintopisteperustainen rahoitusmalli ohjaisi huomion tutkinnoista ja käytetystä ajasta koulutukseen.
Jokaisella on oltava mahdollisuus maksuttomaan tutkintokoulutukseen myös tulevaisuudessa eikä tutkintokoulutuksen maksullisuutta tule lisätä suorin keinoin (esim. lukuvuosimaksut, toisen tutkinnon maksut) tai epäsuorasti (esim. avoimen yliopiston tutkinto-oikeus). Yliopistojen rahoitusvajetta ei tule paikata opiskelijoiden maksutaakkaa kasvattamalla.
Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 9.4.2026.
Lisätietoa:
Ville Jäppinen: koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija
ville.jappinen@trey.fi, 050 361 2849