Omassa asiakastyöskentelyssämme olemme huomanneet, että opiskelijoiden kokemukset omasta riittämättömyydestä ovat hyvin tavallisia. Moni opiskelija vaatii itseltään paljon ja syyttelee itseään, kun oma työskentely ei suju korkealle asetettujen odotusten mukaan. Itsensä piiskaaminen voi olla perfektionismia ja kertoa siitä, että oma arvo sidottu suorituksiin.
Tutkimukset sen sijaan tukevat ajatusta, että myötätunto itseään kohtaan johtaa parempiin suorituksiin, vähentää stressiä ja antaa rohkeutta tehdä itselleen haastavia asioita.
Opinnot ja opiskelu ovat muuttuneet koko ajan entistä itseohjautuvampaan suuntaan. Itsenäistä työskentelyä on paljon: esseitä, raportteja, tutkielmia, oppimispäiväkirjoja, etätehtäviä jne. Koronapandemian myötä etäopinnoista ja verkkokursseista on tullut yhä isompi osa opiskelun arkea. Tällöin päivittäinen yhteys, arjen jakaminen ja kanssakäyminen opiskelukavereiden kanssa jää vähäiseksi. Tukea antavaa yhteisöä ja yhteisöllisyyttä ei pääse muodostumaan samalla tavalla kuin ns. normaalioloissa.
Opiskelijaa ohjataan nykyään kantamaan yhä suurempi vastuu omien opintojensa suunnittelusta, aikataulutuksesta ja valinnoista. Jotkut valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka yksilölliset valinnat ja itseohjautuvuus mahdollistavat yksilöllisiä opintopolkuja, ne kasaavat helposti myös ylimääräisiä paineita.
Myös yhteiskunnassamme vallalla oleva arvomaailma korostaa ja pitää hyvinä sellaisia piirteitä kuin yksin pärjääminen, yksilöllisyys ja suorittaminen. Tämä saattaa helposti lisätä arvostelua ja kritiikkiä myös toisiamme kohtaan sekä keskinäistä kilpailua.
Tunne siitä, että olen yksin vastuussa omaan tulevaisuuteeni liittyvistä asioista, aiheuttaa väistämättä huolta, pelkoja ja ahdistusta. Entä jos teen vääriä valintoja? Mitä nuo valinnat tarkoittavat valmistumiseni ja tulevaisuuteni suhteen?
Joskus voi tuntua vaikealta olla itseään kohtaan lempeä ja ymmärtäväinen, kun maailma ympärillä vaatii ponnistelemaan vielä vähän enemmän. On paljon helpompaa olla ymmärtäväinen ja armollinen ystävälle, tuttavalle tai opiskelukaverille samasta asiasta, josta soimaa itseään. Itseltään vaatii helposti enemmän kuin muilta.
Itsemyötätuntoisella suhtautumisella tarkoitetaan sellaista lempeää ja ymmärtäväistä asennetta itseä ja omia ominaisuuksiani kohtaan kuin millä suhtautuisin esim. hyvään ystävään tai opiskelukaveriin, jolla on samanlaisia ongelmia kuin itselläni. Se tarkoittaa itseni hyväksymistä sellaisena kuin olen, myös sellaisten luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien osalta, joista en ehkä pidä tai jotka näen vikoina tai heikkouksina.
Yksi itsemyötätunnon lahjoista on kyky katsoa itselle tapahtuneita ikäviä asioita ja omia mokia lempeydellä ja myötätunnolla. On ihan ok tuntea myös ikäviä tunteita. Kaikkea ei tarvitse yrittää peittää positiivisella asenteella. Itsemyötätunto on realistista suhtautumista ihmisenä olemiseen: Jokaisen ihmisen elämään mahtuu myös ikäviä tapahtumia ja haastavia hetkiä. Niiltä ei voi välttyä kukaan. Osa itsemyötätuntoa on hyväksyä inhimillisyys itsessään, ja nähdä se myös toisissa. Itsemyötätuntoisesta asenteesta kumpuaa myös myötätunto kanssakulkijoita kohtaan.
Itsemyötätuntoinen asenne ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai menemistä sieltä mistä aita on matalin. Itsemyötätuntoisen asenteen pelätään johtavan laiskuuteen ja liialliseen mukavuudenhaluun. Tutkimusten mukaan asia on juuri päinvastoin. Itsemyötätuntoiset ihmiset suoriutuvat usein tehtävistään paremmin ja hoitavat ne tunnollisesti loppuun asti. Sen sijaan armottomasti itseensä suhtautuva saattaa kompastua liian korkealle asettamaansa rimaan ja viivytellä, alisuoriutua tai luovuttaa koko homman.
Siinä missä itsetuntoa voi parantaa, myös itsemyötätuntoista asennetta voi oppia. Se vaatii kuitenkin paljon harjoittelua ja kärsivällisyyttä, niin kuin minkä tahansa uuden taidon opettelu. Uusi suhtautumistapa alkaa sisäistyä ajan myötä.
Itsemyötätunto pohjautuu pitkälti samaan kykyyn, jota myös mindfulnessissa harjoitellaan: kykyyn olla läsnä hetkessä ja hyväksyä eteen tuleva, mennyt ja tämä hetki sellaisena kuin se on. Itsemyötätuntoinen ja ystävällinen asenne itseään kohtaan luo myös pohjan itsevarmuudelle ja hyvälle itsetunnolle. Itsemyötätuntoinen asenne voi siis auttaa myös hyvän itsetunnon luomisessa.
Myötätuntoinen ajattelu- ja toimintatapa yhdistyy parempaan terveyteen ja mielialaan sekä vähäisempään stressiin ja ahdistukseen. Itsemyötätunnon voima piilee siinä, että sitä voi harjoittaa kuka tahansa. Pienillä arkisilla teoilla pystyn parantamaan omaa ja muiden hyvinvointia.
Seuraavassa muutamia esimerkkejä itsemyötätunnosta, joiden avulla voit edistää hyvinvointiasi.
♥ Puhu itsellesi kauniisti niin kuin hyvälle ystävälle
♥ Kohtele itseäsi lempeästi
♥ Kirjoita itsellesi kiitollisuuskirje; mistä olet kiitollinen kropallesi, mielellesi?
♥ Harjoittele tietoista läsnäoloa ja oman itsesi tuntemista.
♥ Haastavan hetken kohdalla tunnista hetken haastavuus. Mieti, että se kuuluu elämään ja on ohimenevää. Kaikki muutkin tuntevat välillä niin.
♥ Välillä on ihan hyvä sparrata itseään, kannustaa niin kuin kannustaisit parasta ystävääsi.
♥ ”Täydellinen on hyvän vihollinen.” Anna itsellesi lupa laskea suoritustesi ja vaatimustesi rimaa.
Turkulaisen oppilaitospastori Atte Airaksisen Youtube-animaatio itsemyötätunnosta.
Tekstin ovat kirjoittaneet Suvi Vuorinen (psykologi YTHS, Tampere) ja Risto Korhonen (oppilaitospastori, Tampere).