Julkisessa keskustelussa maksuttomasta koulutuksesta puhutaan usein itseisarvona. Usein muistutetaan siitä, miten suomalainen maksuton koulutus on saavutettavin ja yhdenvertaisin tapa järjestää koulutusta. Maksuttoman koulutuksen päivänä on keskeistä muistaa, ettei Suomessa ole kaikille maksutonta korkeakoulutusta.
Lukuvuosimaksuja maksavat tällä hetkellä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat tutkinto-opiskelijat. Maksut asettavat kansainväliset tutkinto-opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Maksullisuuden luoma paine kasaa opiskelijalle taakkaa valmistua mahdollisimman nopeasti. Tällöin esimerkiksi opiskelijayhteisöön kiinnittyminen tai suomen kielen opettelu jäävät usein toissijaiseksi
Nykyisessä mallissa isolle osalle maksuvelvollisista myönnetään apurahoja kattamaan lukuvuosimaksut osittain tai kokonaan. Apurahojen ehdot ovat kuitenkin äärimmäisen tiukat, mikä on omiaan lisäämään kansainvälisten opiskelijoiden paineita. Apurahoihin liittyy usein esimerkiksi vaatimuksia opintojen aikataulussa etenemisestä sekä korkeasta opintomenestyksestä.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu maksujen korottamisesta kohti täyskatteellisuutta, eli, että maksut vastaisivat entistä paremmin koulutuksen järjestämisen todellista hintalappua. Suunnitelmat ovat opiskelijoiden näkökulmasta huolestuttavia: samaan aikaan kun lukuvuosimaksujen tuotot oletettavasti kasvaisivat, lasketaan korkeakoulujen valtionrahoitusta vastaavasti. Toimi ei siis kasvata korkeakoulujen rahoitusta, vaan sysää rahoitustaakkaa maksuvelvolliselle opiskelijalle.
Jos suunnitelmat toteutuvat aiotun kaltaisina, on epäselvää, mikä on korkeakoulujen apurahajärjestelmän tulevaisuus. Maksujen korottaminen ja valtionrahoituksen laskeminen kasvattavat korkeakoulujen painetta vähentää myönnettävien apurahojen määrää, jotta maksuista saatavat tuotot kasvaisivat. On tärkeää säilyttää apurahajärjestelmä selkeänä, ennustettavana sekä myöntämisperusteiltaan läpinäkyvänä osana suomalaista mallia.
Apurahat mahdollistavat yhä useammalle EU/ETA-alueen ulkopuoliselle opiskelijalle hakeutumisen suomalaiseen korkeakouluun, ja toimivat myös vetovoimatekijänä. Lukuvuosimaksujen korottamista valmisteleva työryhmä etenee työssään ensi keväänä pohtimaan suomalaista apurahajärjestelmää. Tässä ryhmässä onkin tärkeä muistaa, että apurahojen merkitys kasvaa opiskelijoille entistäkin suuremmaksi, kun lukuvuosimaksuja samanaikaisesti korotetaan.
Samalla kun suomalaisesta koulutusjärjestelmästä puhutaan saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja maksuttomuuden malliesimerkkinä, ei sovi unohtaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden maksutaakkaa. Tavoitteena tulee edelleenkin olla, että suomalainen korkeakoulutus olisi maksutonta ja laadukasta kaikille – kansalaisuuteen katsomatta.
***
Blogi on kirjoitettu osana maksuttoman koulutuksen päivää, jota vietetään 19.10.2023.
Maksuttoman koulutuksen päivä on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien kansallinen päivä, jolloin nostetaan esiin maksuttoman koulutuksen merkitystä.