Koulutusneuvosto käsittelee kokouksessaan 3.12.2025 esitystä Tampereen yliopiston Kielikeskuksen opetussuunnitelmasta vuosille 2027-2030. Koulutusneuvoston on tarkoitus esittää suomenkielisten tutkinto-ohjelmien viestintä- ja kieliopintojen rakenne, tohtorikoulutuksen kieliopinnot ja kielivalikoima konsistorille tammikuussa 2026. Konsistorin on tarkoitus päättää näistä helmikuussa 2026. TREYn lausunto on toimitettu Koulutusneuvostolle 27.11.2025.
Tampereen yliopiston Kielikeskuksen opetustarjontaan esitetään merkittäviä pysyviä muutoksia. Kielikeskuksen kielivalikoimasta esitetään poistettavaksi opetussuunnitelmakaudella 2027–2030 yhteensä kuusi kieltä. Pohjaesityksessä opetettavia kieliä olisivat suomen, ruotsin ja englannin lisäksi vain espanja, saksa, ranska ja venäjä. Esityksessä luovutaan italian, japanin, kiinan, korean, latinan ja portugalin opetuksesta.
Muutosta perustellaan resurssien vajeella ja se on kehystetty arvovalinnaksi resurssien kasvattamisen tai kieliopetuksen määrän vähentämisen välille. Arvokeskustelu on vinoutunut. Keskittyminen kieliopiskeluun puhtaasti resurssikysymyksenä hämärtää kielitaidon merkityksen laajemmin sivistykselle, työelämälle ja uskottavuudellemme yliopistona.
Yliopiston strategiassa asetamme tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu tiedeyliopisto ja maailmaa muuttavien asiantuntijoiden kouluttaja. Kansainvälisyysstrategialla vahvistamme entisestään tätä tavoitetta korostamalla yhteisömme jäsenten aktiivista ja vaikuttavaa toimintaa globaalisti. Lisäksi kansainvälisyysstrategiassamme sitoudumme yliopistona tarjoamaan laajasti vieraiden kielten ja suomen kielen opintoja.
Esitämme ylioppilaskuntana syvän huolemme näiden tavoitteiden toteutumisesta. Kielten opiskelumahdollisuuksien tietoinen kaventaminen toimii aktiivisesti yhdessä asettamiamme tavoitteita vastaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa laajan kielivalikoiman merkitystä suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisessä (OKM, 2017). Yliopistojen kielivalikoima tulisi kattaa esimerkiksi arabian, japanin, kiinan ja portugalin kielet (Pyykkö, 2017; OKM 2017). Monipuolinen kielitaito on avain kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Laaja kieliopetuksen valikoima mahdollistaa myös monipuolisen opiskelijaliikkuvuuden ja kansainvälistymisen opintojen aikana.
Kielitaidon yksipuolistuminen ja kielivarannon hupeneminen on kansallinen ongelma (Vaarala ym., 2021). Suomea uhkaa kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden osaajapula diplomatiassa, mediassa, viennissä, teollisuudessa, teknologiassa sekä EU- ja NATO-tehtävissä (Kolehmainen ym., 2025). Esimerkiksi Brasilia, Japani ja Kiina ovat merkittäviä kauppakumppaneita Euroopalle (Euroopan komissio, 2025). Kansainvälinen yhteistyö edellyttää vahvaa kieli- ja kulttuuriosaamista, mikä ei kartu tarvittavien kielten opetusta vähentämällä.
Yliopistojen tulee kouluttaa tulevaisuuden monipuolisia osaajia. Kieli- ja viestintätaitojen opettaminen on erottamaton osa tätä tehtävää. Kielitaito on myös sivistystä, ja on yliopistojen tehtävä edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki, 2009/558).
Pohjaehdotuksen mukainen kavennettu kielivalikoima ei edesauta kansallisen kielivarannon vahvistumista. Katsomme Kielikeskuksen kielivalikoiman kaventamisen aiheuttavan pitkäaikaista haittaa sekä yksittäisille opiskelijoille että laajemmin yliopistoinstituutiolle ja yhteiskunnalle.
Meidän on varmistettava Kielikeskuksen valmius tarjota laaja valikoima laadukasta opetusta merkittävimmistä kansainvälisistä tieteen ja työelämän kielistä myös jatkossa. Suositamme, että Kielikeskukselle osoitetaan yliopistotasolta riittävä rahoitus tehtävänsä toteuttamiseksi.
Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 27.11.2025.
Lisätietoa:
Laura Heino: puheenjohtaja
puheenjohtaja@trey.fi, 050 361 2845
Ville Jäppinen: koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija
ville.jappinen@trey.fi, 050 361 2849
Lähteet:
Euroopan komissio. (2025, marraskuu). EU trade by country/region. Trade
relations with countries [Brazil, Japan & China]. Countries and Regions – Trade and Economic Security – European Commission
Kolehmainen, L., Johansson, M., Lähteenmäki, M., Vilkuna, O. & Koistinen, S.
(2025). Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tulevaisuus Suomessa: Visioraportti. Helda: Helsingin yliopiston julkaisuarkisto. http://hdl.handle.net/10138/593795
OKM. (2017). Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja
tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-457-3
Pyykkö, R. (2017). Monikielisyys vahvuudeksi: Selvitys Suomen kielivarannon
tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:51. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8
Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. (2021). Kielivaranto. Nyt!
Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen seuranta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74416
Yliopistolaki (2009/558). Annettu 24.7.2009. http://finlex.fi/2009/558