Toimitusketjut solmussa, sota maailman vilja-aitassa, Ever Given poikittain rahtireitillä, autoilijat vihaisena ja kurkku maksaa kuusi euroa kilolta?!
Viime aikoina on keskusteltu paljon inflaatiosta. Yleisesti käsitämme inflaation asioiden kallistumisena. Asioiden kallistuminen kuitenkin vaikuttaa erilaisiin kuluttajaprofiileihin eri tavoin. Yleisin jako on kaikkiin urbaaneihin ja maaseudun asukkaisiin. Maalaisjärjellä ajateltuna urbaanien asukkaiden mittari sopisi hyvin opiskelijoiden kulujen muutosta pohdittaessa. Urbaani asukas asuu useimmin vuokralla, käyttää itse suoraan vähemmän energiaa ja käyttää enemmän palveluita.
Opiskelijat kuitenkin elävät hyvin eri kustannuksien maailmassa suhteessa moneen. Opiskelijat usein asuvat asuntosäätiöiden tai yleisesti ARA-asumisen piirissä, syövät tuettuja opiskelija-aterioita ja käyttävät julkista liikennettä, joissa pitkät sopimukset estävät kuluttajiin kohdistuvat maksumuutokset. Helposti tuntuu, että opiskelijat ovat osittain turvassa energian, vuokrien ja rakentamisen huimasti kasvaneilta kustannuksilta.
Nämä meille opiskelijoille palveluitaan tarjoavat tahot kuitenkin kohtaavat maailman myllerrykset. Mikäli mikään ei muutu, tulee kestävän ja kannattavan toiminnan järjestämisestä hyvin vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. On tulevien opiskelijasukupolvien vuoksi tärkeää, että jatkossakin opiskelijoiden arkea avittavat ja parantavat palvelut ovat olemassa vähintään yhtä laajamittaisina, joten aallonmurtajienkin kokemat vaikeudet koskevat opiskelijoita.
Mitä yksittäinen kuolevainen voi tehdä? Äkkiseltään maailmanlaajuista ongelmaa pohtiessa tulee olo, että on lähdössä suoranaiselle ristiretkelle tuulimyllyjä vastaan. Todellisuudessa asiaan voi jossain määrin vaikuttaa. Kuten kulutustottumusten eroista ilmeni, niin inflaatio ei kuitenkaan kohtele kaikkea yhtävertaisesti. On mahdollista rakentaa omasta kulutuksestaan pitkällä tähtäimellä inflaatiolle resilientimpi. Maapallon vääjäämättömän kehityksen mukaiset moniulotteisesti kestävät kulutusvalinnat edesauttavat siinä, että poikittain olevat rahtialukset tai ympäristötaakaltaan suuret kulutustottumukset eivät rasita tulevaisuudessa omaa lompakkoa.
Tärkein keino vaikuttaa sukupolvien välisesti kestävän talouspolitiikan puolesta on äänestäminen ja aktiivinen kansalaisuus.
