Tänä keväänä järjestettävät europarlamenttivaalit maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit. Yksinään Suomi on pieni maa, mutta eurovaaleissa suomalainen äänestäjä pystyy vaikuttamaan myös koko maailmaa koskeviin muutoksiin. Mielekkään tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä ei tehdä vain kansallisella tasolla, vaan ongelmien ratkaisuun tarvitaan kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä. Ymmärrettävästi eduskuntavaalien jälkeen eurovaaliteemoihin tutustuminen voi tuoda ähkyn tunteen, mutta tilaisuus äänestää kannattaa käyttää hyödyksi.
EU-jäsenyys nähdään suomalaisten keskuudessa hyvässä valossa. Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisten myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin on huipussaan. Koko väestöstä 56% kokee unionin olevan myönteinen asia. Neutraalisti Suomen EU-jäsenyyteen suhtautuu 29%, kun taas kielteisesti jäsenyyden kokee vain 13% suomalaisista.
Nuorten asenteet Euroopan unionia kohtaan ovat muuta väestöä myönteisemmät. Peräti 68% 18-25-vuotiaista näkee unionin myönteisesti. Huolimatta suomalaisten nuorten myönteisestä asenteesta, Euroopan unioni saattaa tuntua monen mielestä kaukaiselta ja vaikeasti hahmotettavalta kokonaisuudelta. Äänestäminen voi tällöin tuntua riittämättömältä ja jähmeältä keinolta vaikuttaa asioihin. 18-24-vuotiaista suomalaisista äänestikin vain 10% viimeisissä europarlamenttivaaleissa viisi vuotta sitten. Ruotsissa samanikäisistä nuorista äänesti kaksi kolmannesta, joten ero suomalaisiin nuoriin on valtava.
Ruotsalaisten nuorten yli kuusinkertainen äänestysinto europarlamenttivaaleissa kertoo vaaleissa äänestämisen vaikutuksen ymmärtämisestä. Euroopan unionissa voidaan tehdä arkielämään vaikuttavien päätösten lisäksi myös globaalilla tasolla vaikuttavia päätöksiä. Unioni voi olla edelläkävijä esimerkiksi ilmastokriisin pysäyttämisessä.
Ihmiskunnalla on olemassa tarvittavaa tietoa ja osaamista ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa. Ilmastokriisin estämisessä Euroopan unionilla onkin mahdollisuus olla suunnannäyttäjä ja ennen kaikkea valtava vastuu toimia. Kuitenkin ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä varten tarvittava yhteinen poliittinen tahtotila horjuu.
Sukupolvemme on kasvanut aikana, jolloin Euroopan unionin tuomat hyödyt alkavat tuntua itsestäänselvyyksiltä. Koko Euroopan laajuinen vapaa liikkuvuus, Erasmus-ohjelma ja rauha tuntuvat pysyvästi saavutetuilta etuoikeuksilta. Näin ei kuitenkaan ole. Vapaassa ja turvallisessa demokratiassa eläminen vaatii myös sen puolustamista. Mitä enemmän seuraat, osallistut, ja vaikutat, sitä paremmin koko demokraattinen järjestelmä toimii ja unionin mahdollistama hyvinvointi säilyy meille kaikille.
Euroopan unioni on juuri se paikka, jossa tehdään nuorten sukupolvien tulevaisuuden kannalta ne tärkeät päätökset. Älä tuudittaudu ajatukseen aikamme hyvinvoinnin itsestäänselvyydestä, vaan vaadi paremman maailman toteutumista. Teet sen helpoiten äänestämällä.
Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa tänään 15.5. ja päättyy 21.5. Varsinainen vaalipäivä Suomessa on 26.5.