Yliopistolaisten yhteinen tempaus Get Organized järjestettiin Tampereen yliopiston kaikkien henkilöstöjärjestöjen ja Tampereen ylioppilaskunna kesken keskiviikkona 2.10. Yhteinen aamupäivän seminaari järjestyi videovälitteisesti Hervannan, Kaupin ja Keskustakampuksen välillä. Tapahtuman Seminaarissa kuultiin edunvalvontaan, opiskelijoiden aktiivisuuteen, yliopistoyhteisön vaikuttamiseen ja järjestäytymiseen liittyivä puheenvuoroja.
Tapahtumasta voi lukea lisää Tatte:n sivuilta täältä.
TREYn puheenvuoro tapahtumassa:
Opiskelija-aktiivit yhteiskunnallisina vaikuttajina
Tämä tilaisuus tarjoaa loistavat puitteet keskustella myös opiskelijoiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja järjestäytymisestä.
Mielestäni kunkin yhteisön määrittelee parhaiten se, miten sen toimijat otetaan vastaan. Meillä on jokaisella omat roolimme, joiden kautta katsomme tätä yhteisöä. Kaikki yliopistoyhteisön eri ryhmät – opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat – ovat täällä tänään edustettuina, tasavertaisina toimijoina. Omat roolimme määrittävät pitkälti sitä, miten näemme yhteisön.
Meille opiskelijoille tämä aika, jonka vietämme tässä yhteisössä, on ainutlaatuista aikaa. Olemme tulleet tänne tutkinnon tähden, mutta tarkoitus ei ole vain kiirehtiä opiskelupolun läpi. Opiskeluaikana kerrytetään monipuolista osaamista, ja luodaan tärkeitä elämänmittaisia ihmissuhteita. Opinnot ovat aikaa oppimiselle, erehtymiselle ja oman polun löytymiselle. Se on aikaa kasvaa yhteiskunnallisesti vaikuttaviksi toimijoiksi.
On ainutlaatuista, että opiskelua tukemassa on laaja opiskelijoiden keskuudessa toimiva aktiivinen, sitoutunut ja rohkea opiskelijayhteisö.
Tampereen ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 160 erilaista opiskelijoiden omaa, itsenäistä yhdistystä, joiden kaikkien tehtävänä on tuoda toimijoitaan yhteen, luoda merkityksellisiä kokemuksia, ja rakentaa tietoja ja taitoja, joista on hyötyä koko loppuelämän. TREY osaltaan kannustaa opiskelijoita monipuolisesti järjestötoimintaan ja vaikuttamaan yliopistoyhteisössä.
Opiskelijoiden keskuudessa toimivan ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolaissa säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tampereen ylioppilaskunta on syntynyt tämän vuoden alussa tamperelaisten ylioppilaskuntien yhdistymisen myötä edistämään sellaisia teemoja, jotka opiskelijamme kokevat merkittäviksi. Strategiamme ydinviestiksi on määritelty ”Me opiskelijat” ja perustamme toimintamme sille arvolle, että opiskelija on kaiken keskiössä.
Yliopistolaki täsmentää myös, että ylioppilaskunnan tarkoituksena on “olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Opiskelijoiden kannustaminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen lukeutuukin sekä ylioppilaskunnan, että yliopiston ydintehtäviin.
Ylioppilaskunnassa tämä tarkoittaa sitä, että edustamme ja edistämme opiskelijoillemme merkityksellisiä asioita, jotka linkittyvät esimerkiksi opiskelijan hyvinvointiin, opiskelijakulttuuriin ja opiskelijan asemaan – yliopistossa, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ylioppilaskunnan linjat ja vaikuttamistavoitteet määrittävät opiskelijat demokraattisesti ja itsenäisesti, omilla ehdoillaan. Siten voimme olla varmoja, että tartumme aina niihin kysymyksiin, jotka aidosti koskettavat meitä opiskelijoita.
Osana omaa toimintaamme esimerkiksi koulutamme opiskelija-aktiiveja vaikuttamistoimintaan ja edunvalvontatyöhön. Yhtenä esimerkkinä kasvatustehtävän mukaisesta aktiiviseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen valmistavasta toiminnasta on TREYn keväinen #sunratkaisu-kampanja, jonka avulla kannustimme opiskelijoita osallistumaan ilmastokeskusteluun sekä etsimään itselleen luontevia tapoja vaikuttaa ilmastoasioihin. Tänä syksynä taas osallistumme Nenäpäivään ja Nälkäpäiväkeräykseen, joista jälkimmäisen tiimoilla haastoimme järjestöt keräyskilpailuun. Herättelemme jatkuvasti myös uteliasta, kriittistä ja rakentavaa keskustelua niin ylioppilaskunnan kuin yliopiston päätöksenteosta, opiskelijakulttuurista ja valtakunnan politiikasta eri opiskelija-aktiivit kokoavilla keskustelukanavillamme.
Opiskelijoiden tekemän vaikuttamisen osalta suuren työn tekevät yliopiston hallinnossa toimivat opiskelijaedustajat eli tuttavallisemmin hallopedit. Opiskelijaedustajat käyttävät merkittävää ohjauksellista valtaa ja pitävät omalta osaltaan huolta siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu yliopiston päätöksenteossa. Vaikuttaminen antaa opiskelijoille monipuolista osaamista ja opettaa päätöksentekoon liittyvää vastuuta. Monelle opiskelijavaikuttajalle toimielimessä toimiminen on ensimmäinen paikka, jossa pääsee harjoittelemaan erilaisten toimijoiden kanssa yhteistyötä, kehittää argumentointi-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä osaamista kokouskäytänteistä. Tämä työ on demokratiakasvatusta parhaimmillaan, ja opettaa samalla myös tärkeitä työelämätaitoja.
Opiskelijavaikuttamisesta on kuitenkin hyötyä myös muillekin kuin vain meille opiskelijoille. Päätöksenteossa opiskelijoiden mukanaolo edistää yliopiston monimuotoisuutta ja moniäänisyyttä – ja tutkitusti diversiteetti parantaa päätöksenteon laatua. Lisäksi asiantuntijayhteisössä osallisuus ja dialogi eri ryhmien ja johtajatasojen välillä luo kokemusta merkityksellisyydestä, ja sitouttaa yhteisöön ja sen arvoihin.
Opiskelijajärjestötoiminnassa vaikuttavuus ei kuitenkaan ole mitattavissa vain onnistumisten tai epäonnistumisen määrässä. Vaikuttavuus on lopulta sitä, miten yksilö ja hänen ajatuksensa otetaan osaksi yhteisöä. Jokainen uusi kohtaaminen, opiskeluprojekti, samoin kuin oppimisessa tapahtuvat haasteet ja ilot, ovat merkityksellisiä kun yhteisö on tukena. Merkityksellisyyden tunne on myös omiaan kannustamaan aktiiviseen osallistumiseen.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön opintojen sujuvuudesta tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijayhteisöön kuulumisen tunne kompensoi heikkoja opiskelutaitoja sekä motivaatioita, pienentää opintojen keskeyttämisen harkitsemisen todennäköisyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti masentuneisuutta kokevien opiskelukykyyn, parantaen opintosuoritustahtia parhaimmillaan kuudella opintopisteellä vuosittain.
Opiskelija-aktiivitoiminnan erityispiirre on vaihtuvuus.
Järjestötoimintaura on lyhyt, kun parin kolmen vuoden välein lähes kaikki toimijat vaihtuvat aktiivipaikoilta. Vaihtuvuus on meille opiskelijoille ennen kaikkea voimavara: uusien tekijöiden ajatusten ja innostuksen myötä opiskelijaliike pysyy jatkuvasti ajan hermolla ja toimintakykyisenä.
Näin syksyisin opiskelijajärjestöissä käy kutkuttava kuhina siitä ketkä olisivat kiinnostuneita hakemaan seuraavan vuoden toimijoiksi hallituksiin, valiokuntiin ja muihin toimielimiin.
Minä haluaisin kannustaa jokaista opiskelijatoimijaa nostamaan ympärillä olevia ihmisiä erilaisiin paikkoihin. On arvokasta kannustaa järjestöissä jo valmiiksi aktiivisten lisäksi hiljaisempia toimijoita vaikuttajiksi. Suurimpia tekijöitä seuraavan vaikuttajasukupolven kasvattamisessa on, se että toimijat ovat motivoituneita oppiminaan ja kehittymään. Tärkeintä on tunne siitä, ettei jää yksin tehtävänsä kanssa. Vanhat, kokeneemmat järjestötoimijat voivat osaltaan luoda ympärille toisia tukevaa turvallista ympäristöä, jossa on helppo esittää myös epävarmoja ajatuksia ja mietteitä.
Turvallinen ympäristö itsensä haastamiseen ja uuden oppimiseen ei synny kuitenkaan yksinomaan yhteisön työllä. Opintotuen leikkausten ja opintoaikojen kiristämisen myötä on nähtävissä, että aktiivisuus ei ole itsestäänselvyys. Olemme jo nähneet, että ulkomaan opiskelijavaihtojen määrä on pudonnut sen jälkeen, kun opintotukikuukausien ja opintorahan määrää on laskettu. Tiivistyvä ja yhä vaativammaksi käyvä opiskeluaika näkyy vastaavasti myös lyhentyvinä järjestöurina. Ei ole ihme, että monet opiskelijat miettivät hyvin tarkkaan sitä, millaiseen vapaaehtoistoimintaan heidän on mahdollista lähteä mukaan. Kun opiskelijat kokevat suurempaa painetta valmistua nopeammin, on valitettavasti luonnollista, että täysipäiväistä opiskelua hidastavat tekijät – niin hyödyllisiä kuin ne yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan kannalta olisivatkin – karsitaan pois.
Hyvät kuulijat, yhteiskunnallinen vaikuttavuus lähtee aktiivisuudesta, halusta toimia, ajatella rohkeasti ja muuttaa vallitsevia toimintatapoja. Se vaatii kuitenkin opiskelijalta paljon. Korkeakoulun kannalta merkittävää onkin, miten opiskelijoita kannustetaan vaikuttamiseen. Tunnustetaanko opiskelijajärjestöissä tai hallinnon toimielimissä tehty työ?
Osaltamme olemme yhdessä muutaman muun ylioppilaskunnan kanssa tarttuneet tähän kysymykseen. Loimme korkeakouluille suositukset opiskelijoiden yhteiskunnallisen aktiivisuuden tukemiseen osoitteeseen kansalaisnoppia.fi
Yliopiston kannattaa palkita opiskelijoita tehdystä työstä opintopisteiden muodossa – ei vain siksi, että opiskelijoiden osallistumisesta on yliopistolle suoraa hyötyä, vaan myös siksi, että tunnustus lisää opiskelijoiden kokemusta siitä, että heidän osallistumisensa on merkityksellistä.
Opintopisteitä ei tietenkään tule antaa mistä tahansa, vaan sille on määriteltävä selkeät pelisäännöt. Hallinnon opiskelijaedustajien osallistumista tukevat myös esimerkiksi vaikuttajien kouluttaminen, kokouspalkkiot, mahdollisuus korvata pakollista opetusta läsnäololla kokouksissa ja opiskelijoiden merkityksellisyyden korostaminen viestinnässä. Järjestöjen tilat taas tukevat turvallista ja saavutettavaa opiskelijakulttuuria ja sellaisten yhteisöjen muodostumista, joissa yhä useamman on helpompi olla aktiivinen. Lisäksi erilaiset rahalliset tuet järjestöille ja opiskelijavaikuttajille tukevat uudenlaisten, opiskelijoista lähtöisin olevien projektien syntymistä.
Opiskelija-aktiivit edistävät kansalaistoimintaan osallistumalla yhteiskunnallista keskustelua ja luovat yhteisöllisyyttä. Yliopiston piirissä toimivat opiskelija-aktiivit integroituvatkin hyvin yliopistoyhteisöön, mikä tukee opiskelua ja hyvinvointia. Opiskelijan aktiivisuus ja verkostoituminen yliopistoyhteisön ulkopuolella taas edesauttaa työllistymistä ja monipuolistaa maailmankuvaa. Yliopistoyhteisön on kannattavaa kaikin keinoin löytää keinot opiskelijoiden monipuolisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseksi.