Tällä hetkellä Wappu alkaisi pikkuhiljaa olla juhlittu: Teemunkierros kierretty, fuksit kastettu, Wappuvalat vannottu ja skumpat juotu. Nyt ei kuitenkaan niin ole. Monelle tilanne on varmasti aiheuttanut harmitusta ja peruuntuneita suunnitelmia. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen: Wapun siirtyminen on voinut johtaa jopa syrjäytymiseen tai masennukseen. Tapahtumien merkitys ei ole pelkästään hauskanpito: monille esimerkiksi Wappu tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja päästä sosiaalisiin tilanteisiin. Wappu voi olla monelle fuksille ensimmäinen kerta, kun uskaltaudutaan lähtemään mukaan aktiivisesti tapahtumiin. Tällä voi olla todella iso merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Sen lisäksi, että Wappu tarjoaa tilaisuuden täyttää sosiaalista tyhjiötä, uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää sekä oman tulevaisuuden että yhteisön kannalta. Verkostoituminen on hyödyksi tulevassa työelämässä ja tekee taatusti myös opiskeluajasta mukavampaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen myös avartaa omia näkökulmia: eri alojen opiskelijoiden kanssa keskusteleminen antaa huomattavasti paremman näkökulman siihen, millaisia kyseisen alan opinnot ovat, kuin opinto-oppaan kurssikuvauksen tuijottaminen. Joku saattaa jopa tällä tapaa löytää itselleen mielenkiintoisen sivuaineen tai pahimmassa tapauksessa uuden opintoalan (allekirjoittanut ei myönnä mitään).
Vaikka nyt keväällä olemmekin päässeet Etäwapun makuun, ei mielestäni etätapahtumilla voida mitenkään korvata sitä kaikkea, mitä Wappu merkitsee: yhteisöllisyyttä, uusiin ihmisiin tutustumista ja yhdessä tekemistä. Wapun siirto on herättänyt monia ajatuksia, sekä positiivisia että negatiivisia. Valtaosa kuitenkin odottaa Syyswappua innolla, ja voin vahvasti myöntää lukeutuvani tähän ihmisryhmään. Voin myös myöntää, että suunniteltuna Wappupiknik-päivänä ikkunasta lumipeitettä vilkaistuani ei harmittanut muuten yhtään, etten juuri sillä hetkellä ollut koskenrannassa. Minulle ajatus Wapun skippaamisesta kokonaan ei kuulostanut vaihtoehdolta, koska näen sillä niin suuren merkityksen ylioppilaskunnan yhteisenä hengenluojana ja keinona törmäyttää ihmisiä toisiinsa ja siten saada heitä ymmärtämään ja arvostamaan toisiaan. Wappu on mielentila, ei ajankohta, enkä malta odottaa ensimmäistä Syyswappua ikinä!