TREY etsii hallinnon opiskelijaedustajia eli hallopedeja seuraavalle kaksivuotiselle toimikaudelle 2021-2022. Haussa on auki 93 hallopedpaikkaa aina tiedekuntaneuvostoista konsistoriin. Kysyimme muutamilta hallopedeilta, millaista halloped-toiminta on ollut, miksi hallopediksi kannattaa hakea ja millaista on istua opiskelijaedustajana yliopiston hallinnon eri toimielinten kokouksissa!
Miksi itse hait alkujaan hallopediksi?
Annika, konsistori: “Ensimmäinen hallopedpaikkani oli Johtamisen ja talouden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Olin istunut useassa eri työryhmässä toimiessani koulutuspoliittisena vastaavana Staabi ry:ssä, enkä rehellisesti sanoen ihan ymmärtänyt miten tiedekuntaneuvosto niistä eroaa. Tiesin vain, että siellä niitä isoja päätöksiä tehdään ja siksi sinne haluankin – monesti kun työryhmävaikuttaminen on tyssännyt siihen, ettei kyseisen työryhmän valtuudet riitä haluamani tasoiseen päätökseen. Hallopediksi päästessäni saatoin huomata kokousten olevan hieman isompia kuin mihin olin tottunut, mutta eipä se muuten aiemmasta kokemuksesta eronnut.”
Millaisilla lähtötiedoilla lähdit halloped-toimintaan?
Tuomas, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaneuvosto: “Lähdin hallopediksi verrattaen pitkällä kokemuksella – olin toiminut ainejärjestöni hallituksessa kaksi toimikautta, sekä vuoden valtakunnallisessa oman alani opiskelijajärjestössä. Koen, että omasta taustastani oli hyötyä, mutta minkäänlainen edellytys se ei ole ollut, sillä jokaiseen päätökseen on aina saanut tueksi kattavat taustamateriaalit.”
Aleksi, johtamisen ja talouden tiedekuntaneuvosto: “Kokemusta minulla ei ollut kovin paljoa, kiinnostusta sen sijaan riitti! Olin istunut ainejärjestön hallituksessa viestintävastaavana vuoden ja minua oli ruvennut kiinnostamaan vaikuttaminen yliopistokentällä. Ennen hakemista perehdyin hallopedin työnkuviin ja hakemuksessa korostin motivaatiotani. Pääsin varahallopediksi ja tämän jälkeen yliopistovaikuttaminen ja koulutuspolitiikka onkin vienyt mennessään.”
Miksi hallopediksi kannattaa hakea?
Annika, konsistori: “Syy hallopedeilyyn on aika moninainen kysymys. Ensiksikin se on kivaa ja kopopiirit ylipäätään meillä TREYssä on super. Toisaalta hallopedina oppii paljon; näkemys omasta yliopistosta laajeni kertaheitolla kun pääsi näkemään miten paljon erilaisia toimintoja ja prosesseja yliopistossa oikein tapahtuukaan. Juorunnälkäisenä ihmisenä oli myös kiva tietää kaikesta tulevasta ja kehitteillä olevasta, sekä päästä myös vaikuttamaan niihin.
Loppujen lopuksi syy siihen, miksi edelleen haen itsekin näihin tehtäviin on se, ettei yliopistodemokratia toimi ilman hallopedeja. Opiskelijoiden ääni tulee nostaa kuuluviin, ja koska minä pystyn ja osaan, koen jopa velvollisuudekseni sen tehdä. Olen kuullut mitä hurjempia esityksiä, jotka olisivat voineet vaikuttaa aika hurjastikin opiskelijoiden arkeen ellei opiskelijat itse olisi kertoneet mikä tässä ehdotuksessa on vialla. Opiskelijat ovat opiskelijuuden asiantuntijoita, sitä ei saa koskaan unohtaa!
Miten olet yhteensovittanut opinnot ja halloped-toiminnan?
Lauri, Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvosto, Muutoksenhakulautakunta, Koulutusneuvosto: “Halloped-toiminta ei ole ollut kovinkaan kuormittavaa. Kokouksia on n. kerran kuussa (toimielimestä riippuen) ja asialistaan tutustumalla sekä ylioppilaskunnasta vinkkejä kysymällä olen päässyt nopeasti kärryille eri asioista.
Aleksi, Johtamisen ja talouden tiedekuntaneuvosto: “Tiedekuntaneuvosto kokoustaa kerran kuukaudessa muutaman tunnin ajan, joten suuria aikatauluongelmia ne eivät ole aiheuttaneet. Kaikkiin kokouksiin ei aina ehdi, mutta sen takia edustajilla on varajäsenet.
Millaista on olla hallopedina yliopiston hallinnon eri toimielinten kokouksissa?
Aliisa, vanhan Tampereen yliopiston opetusneuvosto: “Kokouksissa on yleensä asiallista ja mukavaa. Eniten kokouksista saa irti, jos on itsekin valmistautunut hyvin.”
Tuomas, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaneuvosto: “ Suhtautuminen opiskelijoihin on ollut aina todella hyvä. Vaikka tiedekuntaneuvostossa tuleekin keskusteltaviksi ja päätettäviksi asioita, joihin opiskelijana ei saa vaikuttaa (kuten väittelylupien myöntäminen tai oikaisuvaatimus gradun arvosanaan), on opiskelijana saanut kuitenkin kokea olevansa yhdenvertainen keskustelija, jonka mielipiteillä ja ajatuksilla on väliä.”
Annika, konsistori: “Eri toimielimissä kulttuuri on aina hieman erilainen ja muovautuu sen jäsenten ja puheenjohtajan mukaan. Voit siis omalla käytökselläsi vaikuttaa siihen, mikä fiilis kokouksista jää. Hallopedienkin tulee aina muistaa olevansa tasan yhtä tärkeitä kuin ne omat proffat samaisessa toimielimessä!”
Mikä motivoi sinua toimimaan hallopedina?
Tuomas, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaneuvosto: “Hallopedina toimimisen suurin motivaatio on mahdollisuus päästä vaikuttamaan tiedekunnan, ja sitä kautta myös opiskelijoiden asioihin sekä tiedekunnan tulevaiduuteen.”
Aleksi, johtamisen ja talouden tiedekuntaneuvosto: “Hallopedinä toimiminen on konkreettinen tapa päästä vaikuttamaan oman tiedekunnan toimintaan. Lisäksi sen avulla oppii kokouskäytäntöjä ja näkyy miten yliopisto käytännössä toimii.”
Mitä halloped-toiminta on antanut sinulle?
Aliisa, vanhan Tampereen yliopiston opetusneuvosto: “Halloped-toiminta on antanut ennen kaikkea rohkeutta ja neuvottelutaitoja. Kun menin korkeakouluharjoitteluun, sain kehuja siitä, että toin mielipiteeni ja kehitysideani rohkeasti esiin. Hallopedinä olin tottunut keskustelemaan dekaanien ja muiden yliopiston ”arvovaltaisten” ihmisten kanssa, joten en sitten töissäkään enää arastellut päälliköitä ja johtajia.”
Mitä vinkkejä antaisit tuleville hallopedeille?
Aliisa, vanhan Tampereen yliopiston opetusneuvosto: “Aloittelevana opiskelijaedustajana ajattelee herkästi, että enhän minä tiedä tästä aiheesta läheskään niin paljon kuin muut. Hallopedina olet kuitenkin opiskelijanäkökulman asiantuntija, joten pidä rohkeasti puheenvuoroja ja kerro, mitä mieltä juuri sinä olet! Jos et ymmärrä asiaa, josta sinun pitäisi olla tekemässä päätös, niin kysy – sinulla on oikeus saada lisätietoja.”
Lauri, Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvosto, Muutoksenhakulautakunta, Koulutusneuvosto: “Helpoiten pääset alkuun keskustelemalla muiden kanssa. Kysy neuvoa ylioppilaskunnasta, vanhemmilta hallopedeiltä, eri elimien hallopedeiltä – unohtamatta opiskelijoita.
Tuomas, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaneuvosto: “Ole rohkea tuomaan omia näkemyksiäsi esille, sekä kysymään tarvittaessa lisätietoja. Kannattaa myös ottaa aikaa kokouksiin valmistautumiseen ja keskustella muiden hallopedien kanssa jo etukäteen, millaisia ajatuksia heille tulevasta esityslistasta herää. Yhteistyö kannattaa aina!”
Aleksi, johtamisen ja talouden tiedekuntaneuvosto: “Kokouksiin kannattaa valmistautua kunnolla ja vaikka keskustella aiheista hallopedien kanssa. Tätä kautta tiedätte kokouksen tärkeimmät keskustelunaiheet ja teillä on yhteinen linja siitä. Ei myös kannata pelätä kyseenalaistaa muita tiedekuntaneuvoston jäseniä jos jokin asia vaikuttaa hämärältä tai se selitetään epäselvästi. Opiskelijat ovat näissä elimissä edustamassa ihan syystä.”
Annika, konsistori: “Muiden hallopedien, toimielimen jäsenten ja ylioppilaskunnan kanssa keskustelemalla on aina aiheesta kuin aiheesta päässyt jyvälle. Jo olemassa oleva tietopohja on siis täysin merkityksetön jos et ole valmis keskustelemaan muiden kanssa. Yhdessä saa aina enemmän aikaan!”
Halloped-haut ovat auki 17.8.-13.9.2020 ja lisätietoa halloped-hausta löydät Hallopedhaku-alasivulta.