Kiire tappaa

Työt, opiskelu, vapaa-aika ja luottamustoimet. Kun on aktiivinen ja monessa mukana, myös aikataulu on usein tiukka: pakollisten menojen lisäksi ovat ne lähes pakolliset menot ja ei niin tärkeät asiat, jotka on silti hyvä hoitaa. Lopputuloksena on täysi kalenteri ja jatkuva tunne siitä, että on kiire jonnekin.

Kiire voi olla lähtökohta, normalisoitunut tila, josta emme osaa olla huolissamme. Kaikillahan on kiire, koska kaikki puhuvat siitä, miten kiireisiä ovat. Tai sitten kiire on jotain mistä emme pidä, mutta josta emme oikein osaa hankkiutua eroonkaan: sillä kaikilla on kiire, se kuuluu ikään kuin asiaan.

Mutta onko kiireestä mitään hyötyä?

Ihmisen suorituskyky on valtava, mutta jatkuvassa stressissä ja paineen alla se heikkenee salakavalasti, huomaamatta. Yhtäkkiä olet väsynyt ja ahdistunut, vaikka vielä kuukausi sitten elit elämäsi parasta aikaa. Kalenteri täyttyy lukukauden edetessä vaivihkaa, ja harvoin omaa jaksamista osaa ennakoida oikein.

Tekstin otsikko ”kiire tappaa” on puhututtanut ylioppilaskunnassa paljon. Sen takana on ajatus siitä, että meille arkiset asiat, kuten jatkuva stressi ja suorituspaineet eivät ole meille hyvästä. Niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisia, mutta aluksi huomaamattomia.  Mutta sitä harvoin muistaa, kun on maailma valloitettavana.

Miten tästä kaikesta sitten selviää? Olemme kaikki varmasti joskus syyllistyneet kiirepuheeseen ja suoritusten ihannoimiseen. Kiire vie helposti aikaa läsnäololta ja niiltä aidoilta kohtaamisilta merkityksellisten ihmisten kanssa. Mutta silloin kun välittämme toisistamme, ei meillä yhtäkkiä olekaan kiire minnekään.

Vaikka kiireen aiheuttamat haitat syntyvät usein pitkällä aikavälillä, voi kiire silti tappaa myös hyvin konkreettisesti, esimerkiksi liikenteessä. Liikenneturvan slogan välitä, muista, ennakoi toimii hyvin myös ajanhallinnassa. Minkä konkreettisen asian aiot tänään tehdä, jotta olet huomenna vähemmän kiireinen?

Kirjoittaja on TREYn hallituksen jäsen, jolla ei oo kiire mihinkään.

-Max