Brexit-sekoilu jatkuu, uuden komission valinta venynee ja Ursula von der Leyenin asettamat tavoitteet tuovat muutosten tuulia – tunnelma Brysselissä on vähintäänkin odottava.
Aikaisin viime viikon maanantaiaamuna oli lähtö muutaman muun ylioppilaskunnan edustajan kanssa Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton toimistojen seurana intensiiviselle työmatkalle komission vieraaksi kuulemaan EU:n tuoreimmista suunnitelmista. Nohevimmat ovat saattaneet seurata matkaa somen puolelta ja huomata, että painavaa asiaa on riittänyt aamusta iltaan niin koulutus- ja tiedepolitiikasta, työelämästä kuin kehitysyhteistyöstäkin.
Tällä hetkellä EU:n päässä ollaan murrosvaiheessa – uutta komissiota ei ole vielä saatu, ja monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 on vielä neuvotteluissa. Kuten komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki tokaisi, Bryssel on tällä hetkellä työtä hakevia kohta entisiä komissaarien kabinettien edustajia täynnä. Uuden komission oli alun perin määrä aloittaa toimintansa marraskuun alusta, mutta kolme komissaariehdokasta hylättiin, joten valinta on vielä kesken. Pari viikkoa sitten kaatunut Romanian hallitus tuo lisäjännitystä komissaarien valintaan.
Päällimmäisenä opiskelijoita kiinnostanee Erasmuksen rahoituksen kaavailtu kolminkertaistaminen. Kasvatetulla rahoituksella haluttaisiin panostaa Erasmuksen pohjimmaisen periaatteen, liikkuvuuden, ohella korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön, tutkintojen automaattisen tunnustamisen kehittämiseen ja AcademicID:n, kansainvälisesti toimivan opiskelijoiden tunnistautumispalvelun kehittämiseen.
Suomessakin puhututtanut alustamalli nostaa päätään myös Euroopassa, kun pari vuotta sitten Eurooppa-neuvoston ilmoille heittämä European Universities Initiative on nyt tarkoitus saada toteutumaan 2025 mennessä. Tavoitteena on luoda tiivistä yhteistyötä yliopistoille esimerkiksi monikansallisin tutkinnoin, jotka sisältävät opintoja useammassa maassa erilaisten yliopistoverkostojen kautta. European Consortium of Innovative Universities ECIU, johon myös Tampereen yliopisto kuuluu, on hakeutunut mukaan European Universities -hankkeeseen, jonka on määrä alkaa nyt marraskuussa.
Suomessa ei korkeakoulut ja tutkimus pärjää ilman ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusmalli ohjaa yliopiston toimintaa, joten ulkopuolisen rahan turvin voidaan myös vahvistaa tietyin osin omaa päätäntävaltaa. Jotta valtion rahoitus voidaan ohjata perustoimintaan ja -tutkimukseen, tarvitaan EU-rahoitusta innovaatioihin ja huippututkimukseen.
Bryssel-reissun huono puoli oli se, että se tapahtui vasta loppusyksystä. Vaikkei ylioppilaskunnan hallituslaisena kovin paljon EU-kopoa pääse tekemäänkään, on ilmiselvää, että EU-tason suunnitelmien seuraaminen helpottaa ymmärtämään koulutuspolitiikan trendejä. Ei liene sattumaa, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on varattu suuria summia teemalle ”Älykkäät ja kestävät kaupungit”, ja meidän yliopistossa taas perustettiin juuri uusi tutkinto-ohjelma nimeltä Sustainable Urban Development.
Jälleen hieman viisaampana,
koponne Annika