Mistä keskustelemme, kun keskustelemme koulutuksen maksullisuudesta? Minulle ja varmasti myös monelle muulle ajankohtaista koulutuspoliittista keskustelua seuranneelle ensimmäinen mieleen nouseva asia ovat lukukausimaksut. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole tällä kirjoituksella ottaa kantaa lukukausimaksuihin, vaan nostaa esiin huolestuttavia kehityssuuntia, jotka jäävät polarisoituneen lukukausiväittelyn jalkoihin.
Eräs ajankohtainen esimerkki koulutuksen maksullisuutta lisäävästä kehityssuunnasta on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijavalinnoissa avoimen väylän kasvattaminen 70 opiskelijaan. Määrä ei sinänsä kuulosta isolta, mutta se on noin 45 prosenttia kaikista tutkintoon valittavista opiskelijoista. Väylällä opiskelijalta odotetaan 45 opintopisteen verran opintoja, joista opiskelijan tulee maksaa itse. Hinnaksi tälle väylälle muodostuu siis yli 650 euroa.
Toinen esimerkki vastaavanlaisesta keinosta asettaa tutkinnolle epäsuorasti hintalappu, on Vaasan yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä toteuttama Julkisoikeuden kandidaatin tutkinto. Tutkinnon suorittaminen vaatii lähes koko tutkinnon suorittamisen avoimessa yliopistossa ja ainoastaan kandidaatintutkielma on suoritettavissa maksuttomasti.
Molemmat väylät kuulostavat todella hurjilta. Käytännössä edellä mainittuja reittejä hakevalle, kertyy huomattava määrä taloudellista taakkaa jo ennen tutkinto-opintojen varsinaista aloittamista. Itsenäistyvät nuoret kuuluvat muutenkin pienituloisimpiin kansalaisiin Suomessa, joiden arjessa ylimääräistä rahaa ei ole.
Esimerkeistä on havaittavissa keskeisenä ongelmana se, että avoimen yliopiston väyliä suunnataan entistä enemmän hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa korkeakoulututkintoa. Todellisuudessa avoimessa yliopistossa lähes kokonaan suoritettava tutkinto tarkoittaa maksullista opiskelijavalinnan kiertävää järjestelmää, jossa opiskelija jää ilman opiskelijayhteisöä, opiskelijaetuuksia ja suurinta osaa yliopiston palveluista. Tätä opiskelijoina emme voi hyväksyä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa selvitetään parasta aikaa, kuinka avointa yliopistoa voitaisiin kehittää kohti tutkintoa johtavaa koulutusta. Hankkeessa olisikin huomioitava avoimen yliopiston kasvattamisen vaikutukset koulutuksen maksullisuuteen ja selvitettävä kuinka väylää voidaan kehittää niin, että se ei ole maksullisuutensa myötä eriarvoistava.
Avoimen yliopiston väylän ei välttämättä tarvitse olla maksullinen tai hakijaa kuormittava. Hakijalle maksuttomat ja työmäärältään kohtuulliset sekä lyhyet valintakurssit ovat mielestäni hyvä avaus opiskelijavalintoja kehitettäessä. Esimerkiksi Tampereella tällaista valintakurssia on tänä vuonna kokeiltu yhteiskuntatutkimuksessa.
Avoin yliopisto on hakuväylänä ollut viime aikoina siellä kuuluisalla kehityksen aallonharjalla ja tahtotilaa väylän kasvattamiselle tuntuu olevan. Keskustelua väylän laajentamisesta on kuitenkin käyty pääasiassa opiskelijavalintojen näkökulmasta, vaikka väylän laajentamisella on huomattava merkitys myös suomalaisen koulutusjärjestelmän maksuttomuudelle.
Kun siis keskustelemme koulutuksen maksuttomuudesta, on meidän tunnistettava se, että lukukausimaksut eivät ole ainoa tapa rappeuttaa koulutuksen maksuttomuutta. Maksuttoman koulutuksen näkökulmasta avoimen yliopiston valintaväylän kasvattaminen on tässä hetkessä yksi huolestuttavimpia koulutuspoliittisia kehityssuuntia.
Väylän kasvattamisen myötä haluan nähdä uuden kehityssuunnan, jolloin lisätään maksuttomia avoimia opintokokonaisuuksia niille, joilla ei ole aiempaa tutkinto-oikeutta korkeakoulutuksessa. Näin edistäisimme korkeakoulutuksen saavutettavuutta myös pienituloisten nuorten osalta.
Ville Jäppinen – TREYn hallituksen jäsen
Lähteet:
JYYn kannanotto Jyväskylä kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston väylän kasvutahdista: https://jyy.fi/avoimen-vaylan-kasvatustahti-on-holtitonta/
Itä-Suomen yliopiston ja Vaasan yliopiston julkisoikeuden kandidaatintutkinnon avoimen väylä: https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.38116900838
Tampereen yhteiskuntatutkimuksen avoimen väylä: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/40-uutta-opiskelupaikkaa-nayttoreitilla-yhteiskuntatutkimuksen-valintakoe-historiaa
Toinen reitti yliopistoon hanke: https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try
Euroopan vähäväkiset nuoret – Pohjolassa itsenäisiä ja pienituloisia, etelässä enemmän toimeentulovaikeuksissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/euroopan-vahavakiset-nuoret-pohjolassa-itsenaisia-ja-pienituloisia-etelassa-enemman-toimeentulovaikeuksissa/