Uskallan väittää, että en ole tällä hetkellä ainut opiskelija, joka on huolissaan maailman tilanteesta. Erilaiset kriisit ja konfliktit, erityisesti Ukraina ja Palestiina, nousevat jokaisessa uutislähetyksessä sekä puhelimien ruuduilla sosiaalisessa mediassa. Tämä uutistulva voi helposti ahdistaa ja lamaannuttaa.
Helsingin Sanomien artikkeli 5.9. nostaa esiin UCDP:n (Uppsala Conflict Data Program) tilastoja, joiden mukaan viime vuosi oli verisin lähes 30 vuoteen. Vuonna 2022 1,2 miljardia ihmistä asui väkivaltaisten konfliktien vaikutusalueella. Tämä on 14 prosenttia maailman väestöstä.
Suurien globaalien konfliktien äärellä onkin ajankohtaista puhua rauhasta.
Mitä rauha on? Rauhankasvatusinstituutti jakaa rauhan käsitteen kahteen: negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Negatiivisella rauhalla tarkoitetaan suoraa väkivallan ja konfliktien poissaoloa. Positiivisella rauhalla tarkoitetaan puolestaan epäsuoran väkivallan poissaoloa. Tässä tilassa yksilöiden on mahdollista osallistua yhteiskuntaan, he kokevat olonsa turvalliseksi eikä yksilöitä tai ryhmiä syrjitä.
Ja miten tämä kaikki liittyy opiskelijoihin ja opiskelijaliikkeeseen?
Kestävää rauhaa ei voida rakentaa ilman nuorten ja tulevien sukupolvien osallistumista päätöksentekoon. Opiskelijoiden asiantuntijuus, esimerkiksi koulutukseen, yhdenvertaisuuteen, rasismiin sekä laajemmin kestävän kehityksen teemoihin liittyen, on avainasemassa ratkaisemassa konflikteja sekä tukemassa positiivisen rauhan toteutumista yhteiskunnassa.
Myös opiskelijaliikkeellä on globaali vastuu. Tässä puolestaan kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla on suuri vaikutus rauhan varmistamisessa globaalilla tasolla. Kuten jo aikaisemmin todettu, opiskelijaliikkeellä on suurta osaamista koulutuksesta, sen yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta. Opiskelijoiden, niin Suomessa kuin myös kumppanimaissa, osaamisen yhdistämisen avulla voimme olla tukemassa saavutettavaa koulutusta hauraissa yhteiskunnissa. Tällä tavalla olemme myös vahvistamassa globaalia rauhaa.
Nuoria tai opiskelijoita, niin globaalisti kuin myös Suomessa ei saa nähdä vain uhreina vaan aktiivisina rauhanrakentajina erilaisissa prosesseissa. Kriisien ja konfliktien maailmassa helposti turtuu. Turtumuksen sijaan opiskelijat ja laajemmin nuoret ansaitsevat uskon hyvään tulevaisuuden sekä mahdollisuuden vaikuttaa tähän. Rauhantyö ja rauha ovat tässä avaintekijöitä.
Lähteet:
Rauha – Rauhankasvatusinstituutti
Maailman sodissa kuoli viime vuonna eniten ihmisiä 30 vuoteen