Ylioppilaskunnan toimiston syksy on joka vuosi verrattain kiinnostavaa aikaa, sillä katseet asetetaan pitkälti kohti tulevaisuutta. Muotoilemme hallituksen johdolla esityksiä ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2021, ja arvioimme käynnissä olevaa vuotta.
Alkava syksy näyttäytyy minulle monella tapaa erityisen jännittävänä. Syynä tälle on se, että syksyn aikana valitaan ylioppilaskunnan 49-jäseninen edustajisto toimikaudelle 2021-2022. Edustajisto ja sen toiminta liittyy pääsihteerin työhön joka viikko: pidän yhteyttä edustajiston jäseniin, viestin hallituksen päätöksistä, valmistelen edustajiston puheenjohtajiston kanssa tulevia kokouksia ja seuraan, että edustajiston tekemät päätökset toimeenpannaan. Kukin edustajisto antaa tälle työlle oman leimansa.
Edustajiston tehtävänä on vastata ylioppilaskunnan strategisesta päätöksenteosta, ohjata ylioppilaskunnan linjatyötä ja päättää talouden raameista. Edustajiston tehtävät ovat siis poliittisia – nämä tehtävät ohjaavat ylioppilaskunnan toimintaa, minkä lisäksi päätösten tavoitteena on vaikuttaa siihen millainen ylioppilaskuntamme ja edistämämme yhteiskunta on. Edustajistoon valitut edaattorit vaikuttavat siihen, mitkä asiat yliopistosta, ylioppilaskunnasta ja ympäröivästä yhteiskunnasta ylipäänsä nousevat keskusteluun. Jotta keskustelu edustajistossa on moniäänistä ja koko opiskelijayhteisöämme edustavaa, vaaleissa ehdolle asettuminen ja erityisesti äänestäminen on tärkeää.
Edustajistotoiminnan lisäksi tänä syksynä on mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan yliopiston toimintaan. Etsimme 93 hallinnon opiskelijaedustajaa edistämään opiskelijoille merkityksellisiä asioita kaikilla yliopiston hallinnon tasoilla. Tarjolla on vaikuttamisen paikkoja tiedekuntaneuvostoissa, konsistorissa, koulutusneuvostossa, yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvostossa sekä muutoksenhakulautakunnassa. Opiskelijoiden läsnäolo mainituissa toimielimissä on keskeinen osa yliopistodemokratiaa. Me opiskelijat emme ole erillinen oma porukkamme, eikä meihin voi suhtautua yliopiston “asiakkaina”. Olemme osa yliopistoyhteisöä, ja meillä on oikeus ja velvollisuus osallistua yhteisömme kehittämiseen.
Liisa Ansala on tutkinut opiskelijajärjestötoimintaa ja aktiivista osallistumista väitöskirjassaan. * Ansalan mukaan järjestötoimintaan lähtemisen syiksi voidaan katsoa erilaiset sosiaaliset merkitykset, vaikuttamisen halu, järjestötoiminnan antamat kokemukset ja niiden arvostus sekä “elämäntapa”. Tutkimuksen mukaan toiminnassa oppii yhteistyötaitoja, vuorovaikutustaitoja, päätöksentekotaitoja ja poliittisen osallistumisen taitoja.
Tänä syksynä onkin mitä erinomaisin mahdollisuus hypätä mukaan ylioppilaskunnan toimintaan. Edustajisto- ja hallopedtoiminta on paitsi todella tärkeää, niin myös ihan äärettömän hauskaa ja opettavaista. Edustajisto- ja hallopedtoiminta opettaa esimerkiksi neuvottelutaitoja, sillä kokoukset ja iltakoulut tarjoavat mahdollisuuden keskustella päätettävistä asioista hyvin erilaisista lähtökohdista olevien henkilöiden kanssa. Aktiivisen toiminnan kautta voi saada uusia kavereita ja oppia paljon vieraampien kampusten opiskelijakulttuurista. Toivottavasti nähdään ensi vuonna näissä merkeissä!
Venla Monter, TREYn pääsihteeri
*= Liisa Ansala, 2017. Lapin yliopisto. “Niin monta rautaa tulessa”. Aktiivinen kansalaisuus järjestöaktiivien yliopisto-opiskelijoiden kertomana.