Parisataa sivua tavoitteita ja keinoja, miten saadaan aikaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Sitä on 3.6. julkaistu neuvottelutulos hallitusohjelmasta. Ohjelma alkaa kuudella lupauksella politiikan uudistamisesta – jatkuva oppiminen, vuorovaikutus, pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen, tietopohjainen politiikka, syrjimättömyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on asetettu askeleiksi kohti tasa-arvon lisäämistä ja luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn.
Purimme hallitusohjelmaa opiskelijan silmin ja nostimme ylioppilaskunnan tavoitteisiin peilaten muutaman teeman, joiden kirjaukset vaikuttavat meihin vähintäänkin tulevan hallituskauden ajan. Moni tavoitteista on asetettu ylikautisiksi, joten luvassa lienee merkittäviäkin rakenteellisia uudistuksia.
NUORET
Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee
Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan, todetaan hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman merkittävin uudistus toisen asteen kouluihin on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi saakka, eli jatkossa meillä ei ole enää sitä 16 % osuutta väestöstä, jotka jäävät pelkän perusasteen varaan. Oppivelvollisuus ei kuitenkaan edellytä perinteikästä toiseen asteen tutkintoa, vaan myös kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset ovat mahdollisuus.
Uudistus mahdollistaa sivistyslakivaliokunnan alkuvuodesta kaataneen maksuttoman toisen asteen kansalaisaloitteen tavoitteen toteutumisen, sillä oppivelvollisuuden koskiessa myös toisen asteen opintoja tulee niiden olla aidosti maksuttomia. Oppivelvollisuuden myötä myös opiskeluhuoltoa ja -ohjausta vahvistetaan, jotta jokaisella on valmiudet suoriutua opinnoistaan. Siirtymistä kolmannelle asteelle pyritään helpottamaan kohdentamalla opiskelupaikkoja ensikertalaisille.
Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään myös takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta työ-, harjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka.
TREY on kuitenkin pettynyt ensikertalaiskiintiön aseman vahvistamiseen, sillä kiintiöt ovat omiaan tekemään opiskelupaikan vastaanottamisesta entistä stressaavampaa sekä aiheuttavat ainoastaan turhia välivuosia ja täten viivästyttävät nuorten valmistumista. Ensikertalaiskiintiöiden merkittävää hyötyä ei ole pystytty osoittamaan, kun taas haittoja voinee kukin omalla kohdallaan miettiä.
KANSAINVÄLISET ASIAT
Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida
Koulutuksen kansainvälisyyteen ja globaaliin vaikuttavuuteen luodaan toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan kansainvälisyyttä koko koulutusjärjestelmässä. Ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan oleskelulupaprosesseja sujuvoittamalla, opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen. Tämä on hieno juttu, koska TREYssäkin on valitettavasti kokemusta siitä, että opiskelijat voivat saada kielteisen oleskelulupapäätöksen kesken opintojen.
Huoltosuhdeongelma edellyttää työperäistä maahanmuuttoa ja haluaisimme kovasti, että opiskelijamme voisivat kotiutua opintojensa jälkeen Suomeen työskentelemään. Kahden vuoden oleskeluluvan jatkaminen on todella hyvä aloitus, mutta tavoitteena olisi saada pysyvä oleskelulupa valmistuneille.
Lukuvuosimaksujen vaikutuksia kansainvälisyyteen ja korkeakoulujen rahoituspohjaan tullaan arvioimaan. Vaikka hallitusohjelmassa onkin selkeä kirjaus korkeakoulutuksen maksuttomuudesta, ei tämä vieläkään kosketa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita. Jos Suomesta kerran halutaan tehdä kansainvälisesti houkutteleva maa, ei lukuvuosimaksuista johtuva hakijamäärien lasku ainakaan edistä tätä tavoitetta. Apurahajärjestelmät, markkinointi ja hallinto ovat suuri kuluerä korkeakouluille, joten lukuvuosimaksuilla ei kerrytetä toivottua tuottoa korkeakouluille.
ALUSTAMALLI JA JATKUVA OPPIMINEN
Kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi
Korkeakoulujärjestelmää uusitaan niin, että niin tutkinto-opiskelijat, työelämässä olevat kuin opiskelupaikkaa vailla olevat voisivat opiskella joustavasti korkeakoulujen organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista huolimatta. Korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta kannustetaan avaamaan koulutustarjontaa myös muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille.
Uudistus tarkoittaa merkittäviä rakenteellisia muutostöitä, erityisesti kun huomioi tähän luvattujen resurssien niukkuuden. Parhaimmillaan tämä voi mahdollistaa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen vahvistamista, pahimmillaan entistä pienempiä opetusresursseja kurssin kapasiteettien kasvun myötä.
Alustamainen, väljemmin nykyisiin tiukkoihin hallintorakenteisiin nojaava malli voi olla jatkuvan oppimisen kannalta toimiva pohjarakenne. Jatkuvan oppimisen uudistuksen on luvattu parantavan työttömien opiskelumahdollisuuksia, mutta kustannusten jakautuminen korkeakouluille, työelämälle ja yksilöille jää kuitenkin kysymysmerkiksi ja jättää saavutettavuuden näkökulmasta vielä varaa vaikuttamistyölle. Jatkuvan oppimisen osalta työskentelyä tullaan tekemään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinatoimijoiden kesken. Uudistustyössä tulee varmistaa, ettei jatkuvan oppimisen kasvattaminen vie resursseja tutkintokoulutuksesta.
KORKEAKOULUKENTTÄ
Suomi koulutuksen kärkimaana
Talouskasvun määritellään perustuvan tuottavuuden kasvuun, jonka pohjana on osaaminen ja innovaatiot. Aiemmalla hallituskaudella laadittu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 käynnistyvät toimenpideohjelmat etenevät ja tulevat näkymään tälläkin kaudella osaamiskeskeisyyden lisääntymisenä esimerkiksi opintojen modularisoinnin ja jatkuvan oppimisen saralla.
Koulutusmiljardi jäi saamatta, mutta pientä lisärahoitusta, varaukset kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin sekä täysimääräiset indeksikorotukset on luvassa kattamaan korkeakouluille asetettuja tavoitteita. Tyytyväisiä olemme erityisesti siihen, että ennakoitavan perusrahoituksen roolia ja strategiarahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tullaan vahvistamaan.
Yliopiston itsehallinnon ja yliopistodemokratian puolesta ohjelmassa on selkeät kirjaukset. Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä ja yliopistodemokratiaa tullaan vahvistamaan. Sekä julkisoikeudellisten että säätiöyliopistojen sisällä tehdään arviointi hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin, kolmikantainen yliopistodemokratia huomioiden.
Arviointi itsehallinnosta ja yliopistodemokratian tasosta on tarpeellinen, sillä työelämän ja koulutuksen välisten raja-aitojen hälventyminen esimerkiksi jatkuvan oppimisen näkökulmasta uudistaa korkeakoulukenttää melko perustavanlaatuisesti. Vanhat, vahvasti autonomiset ja perinteikkäät yliopistot ovat muuttumassa ketterämmiksi osaamisen tarjoajiksi, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sivistyslaitosten murtumista eikä itsehallinnosta, yliopistodemokratiasta tai vapaasta tieteestä luopumista.
TOIMEENTULO
Selkiytetään sosiaaliturvaa
Alkavalla hallituskaudella yksi merkittävimmistä uudistuksista on sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen. Tarkoituksena on pitkän aikavälin rakenteellinen kehittäminen, jonka tarkoituksena on ulottua kahdelle eduskuntakaudelle. Hallituksen tavoitteena on luoda sosiaaliturvasta selkeä ja toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa eri elämäntilanteissa työn tekemisen ja sosiaaliturvan joustavan yhteensovittamisen. Sosiaaliturvan on tällöin tarkoitus tukea yksilön osallisuutta, aktiivisuutta ja työntekoa, mutta myös opiskelijan näkökulmasta erityisesti elinikäistä oppimista.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on tärkeää ottaa myös opiskelijat mukaan uudistuksen piiriin varsinkin, kun opiskelijoille kohdistuvat parannukset toimeentulossa jäivät nyt vähäisiksi. Opintorahan osuutta parannetaan sitomalla opintoraha indeksiin puolikkaana vuonna 2020 ja sen jälkeen täysmääräisesti. Myös opintorahan huoltajakorotusta kasvatetaan. Opintotuen osalta hallitusohjelma ei kuitenkaan täytä opiskelijaliikkeen tavoitteita, sillä opintorahan tasokorotuksesta tai opintotuen lainapainotteisuuden vähentämisestä ei hallitusohjelmaan ole tehty kirjauksia. Opiskelijoiden toimeentulon kehittäminen jää selvään paitsioon suhteessa muihin väestöryhmiin, mikä onkin ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu myös sosiaaliturvaan liittyviä pienempiä ja jo tällä hallituskaudella toteutettavia hankkeita. Esimerkiksi hyvänä muutoksena aiempaan yleistä asumistukea aiotaan kehittää yksilöllisempään suuntaan ja erityisesti opiskelijoiden yhteisasumisen tulkintaongelmat ja niiden korjaustarpeet selvitetään asumistukijärjestelmässä. Moni kimppakämpässä asuva opiskelija on joutunut tilanteeseen, jossa heidät on tulkittu kuuluvan samaan ruokakuntaan, vaikka he eivät sitä olisikaan. Tämänkaltaiset tulkintaongelmat ovat aiheuttaneet haasteita yhdessäasuvien toimeentulotilanteeseen, sillä samaan ruokakuntaan määriteltyjen asumistuki on muita pienempi. Asian selvittäminen ja mahdollinen muutos asumistukijärjestelmään tuottaisi helpotusta erityisesti isojen opiskelukaupunkien opiskelijoille.
MIELENTERVEYS
Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen
Mielenterveyden ongelmien kasvun ratkaisemiseksi hallitusohjelmassa aiotaan parantaa mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta Hallitus myös toteuttaa mieleterveysstrategian sekä uudistaa mielenterveyslainsäädäntöä. Mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiselle on valtava tarve, sillä yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden ongelmista. Matalan kynnyksen palvelut ja nopea hoitoonpääsy on edellytys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
ILMASTO
Suomi on hiilineutraali vuonna 2035
Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhkakuva ja sen hillitseminen vaatii valtavia ponnistuksia. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ohjelmassa on selkeät kirjaukset. Hallituksen ilmastopolitiikka asettaa toimiensa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuonna 2035 ja sitoutuu tekemään osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisessa 1,5 asteeseen. Suomen on myös tarkoitus olla hiilinegatiivinen pian vuoden 2035 jälkeen. Tarkoituksena on nopeuttaa ja tehostaa päästövähennystoimia sekä lisätä hiilinielujen määrää.
Tarvittavat päästövähennysten toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti kaikki yhteiskunnan osa-alueet mukaanottaen. Tämän ohella hallitusohjelma tavoittelee EU:n ilmastotoimiin vaikuttamista niin, että koko unioni olisi hiilineutraali ennen vuotta 2050. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kuului myös opiskelijaliikkeen vaalikärkiin, sillä käynnissä oleva ilmastokriisi vaikuttaa ratkaisevasti tulevaisuuden elinmahdollisuuksiin.
Mitä jää käteen?
Hallitusohjelmassa on kaiken kaikkiaan useita hyviä muutoksia opiskelijan näkökulmasta. Kuitenkaan opiskelijoiden toimeentulotilanteen korjaaminen ei toteutunut hallitusohjelmassa vaalien alla käydyn julkisen keskustelun tuottamien odotusten mukaisesti, vaikka usealla hallituspuolueella oli vaaliohjelmassaan kymmenien eurojen tasokorotukset opintorahaan. Myös korkeakoulujärjestelmälle suunnattu lisärahoitus ei ole riittävä suhteessa korkeakouluille annettuihin laajeneviin tehtäviin.
Hallituskauden isojen uudistusten ohjaamista varten perustetaan parlamentaariset komiteat, joiden tarkoituksena on toimia vaalikausien yli. Keskeisten yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun kootaan eduskuntapuolueiden edustuksen, asiantuntijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös keskeisten eturyhmien ja kansalaisjärjestöjen edustukset. Tämänkaltainen avoin, osallistava ja tietoon perustuva valmistelu ja päätöksenteko antaa toivoa myös opiskelijaelämän tarpeiden kuulumiselle lainsäädäntöprosesseissa. Vaikuttamistyön jatkumiselle on tarvetta erityisesti sosiaaliturvauudistuksen ja jatkuvan oppimisen kaltaisissa merkittävissä rakennemuutoksissa.
Teksti: Annika & Paavo