Opiskelupaikkojen lisäys ei riitä sivistyksen edistämiseen

Nykyisin korkeakoulutuksen aloittaa 56% nuorista ikäluokista. Toiselta asteelta korkeakoulutuksen piiriin siirtyminen on hidastunut vuodesta 2007. Vuonna 2016 käyttöönotettu ensikertalaiskiintiö on vahvistanut tätä kehitystä. Nuoret taktikoivat ja pelkäävät tekevänsä vääriä valintoja, eivätkä siten ota ensikertalaisuuden menettämisen uhassa toissijaista paikkaa vastaan.

Ensikertalaiskiintiöiden sijaan pääsyä korkeakoulutuksen piiriin voidaan helpottaa lisäämällä aloituspaikkoja, kuten Hannu Karhunen 17.5. kirjoitti HS:n vieraskynässä. Aloituspaikkojen lisääminen ei onnistu ilman, että korkeakoulujen rahoitusta lisätään. Yliopistoindeksin palauttamisen ohella korkeakoulut tarvitsevat myös tasokorotuksen perusrahoitukseensa, jotta ne voivat kouluttaa kasvavaa opiskelijajoukkoa laadukkaasti. 

Korkeakoulujen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen on ensisijaista, koska opiskelijan osaaminen ei kerry pelkästään opiskeluoikeudella. Osaamista syntyy parhaiten, kun ihminen saa hyvää opetusta. Korkeakoulutettujen määrän lisäksi onkin ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen laatuun.

Sitä edistetään parantamalla opettaja-opiskelija-suhdelukua, oppimisympäristöjä ja ohjauskäytänteitä. Tähän tarvitaan resursseja.  Korkeakoulujen kannattaa myös tarjota opetusta entistä enemmän yhteistyössä, opiskelijan kannalta avoimesti ja joustavasti.  

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi opetusta kaipaavat elinikäiset oppijat. On tärkeää, että kaikille kansalaisille tarjotaan mahdollisuuksia sivistää itseään. Sivistystä tarvitaan erityisesti nyt, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit haasteet vaativat ratkaisua. Koulutus antaa tiedon lisäksi ymmärrystä ja empatiataitoja. Ne ovat avainasemassa paremman maailman luomisessa.  

Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen vaativat rutistuksia ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Tulevan hallituksen on pidettävä huolta koulutuksen laadusta nostamalla korkeakoulujen rahoitusta, sekä tukea nuorten valintoja poistamalla ensikertalaiskiintiö. 

– Paula Sajaniemi, hallituksen puheenjohtaja, Tampereen ylioppilaskunta 

Paula Karhunen, hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta