Osallistu kampanjaan maksuttoman koulutuksen puolesta! Me opiskelijat olemme huolissamme vallitsevasta keskustelusta lukukausimaksujen ympärillä, ja haluammekin haastaa kaikki osallistumaan maksuttoman koulutuksen kampanjaamme! Jaa hashtagilla #munopintopolkuni tarina omasta opintopolustasi ja kerro, miksi maksuton koulutus on sinulle tärkeää! Kampanjaan voi osallistua myös kertomalla miksi kannatat maksutonta koulutusta käyttämällä hashtagiä #maksutonkoulutus. Toivomme myös, että haastat muita osallistumaan kampanjaan! Puolustetaan yhdessä maksutonta koulutusta!
Kannanotto: Sivistyksen ei tule katsoa pankkitiliä
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on taattava yhdenvertainen mahdollisuus hakeutua yliopisto-opintoihin aikaisemmasta koulutuspolusta, elämäntilanteesta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä joka toinen nuori aikuinen suorittaa korkeakoulutukinnon. Valintaperusteeksi ei voi muodostua lompakon paksuus.
Suomessa osa opiskelijoista joutuu maksamaan opinnoistaan. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille asetettiin lailla 1 500 euron minimi lukuvuosimaksuksi vuodesta 2017 lähtien. Käytännössä lukukausimaksuja peritään tällä hetkellä jopa 18 000 euroa, mikä osoittaa, että maltillisempikin summa nousee nopeasti hyvin suureksi. Maksuvelvollisten opiskelijoiden opinnot ovat erittäin tiiviitä, eivätkä jätä aikaa suomen kielen opiskelulle, verkostojen rakentamiselle tai edes hyvinvoinnin ja opintomenestyksen kannalta välttämättömälle levolle. Opintojen hinta ja liian tiivis tahti heikentävät siis mahdollisuuksia sitoutua ja työllistyä Suomeen, vaikka Suomi tarvitsisi juuri kansainvälisiä osaajia.
Maksujen asettaminen oli merkittävä avaus maksullisuuskeskustelussa, sillä esimerkiksi Vihrilälän työryhmä ja aiemmin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ehdottanut lukukausimaksujen laajentamista myös suomalaisille opiskelijoille. Tämä on potentiaalinen uhkakuva, mikäli julkisesta keskustelusta unohdetaan kokonaan koulutuksen maksullisuuden haittapuolet: koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus kärsisivät välittömästi. Tämä heikentäisi nopeasti myös kouluttautumisastetta, kilpailukykyä ja sivistystasoa Suomessa.
Lisääntynyt keskustelu jatkuvasta oppimisesta on johtanut myös muiden maksullisten opintojen, kuten avoimen yliopiston roolin esiintuomiseen. Avoimen yliopiston alkuperäinen tarkoitus on ollut mahdollistaa korkeakouluopintojen suorittaminen, vaikka henkilö ei olisi korkeakoulukelpoinen tai hän haluaisi vain täydentää osaamistaan. Tässä tehtävässä avoin yliopisto palvelee edelleen yhteiskuntaa erinomaisesti.
Tämän roolin ohella avoin yliopisto näyttäytyy entistä enemmän vaihtoehtona maksukykyiselle korkeakouluun hakeutuvalle nuorelle, sillä avoimen väylän kasvattamisesta valintaväylänä on jo tehty päätöksiä lähitulevaisuuteen. On perusteltua ottaa pieni joukko opiskelijoita myös avoimen väylän kautta, mikäli opintopistevaatimukset ovat kohtuulliset. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, etteikö väylä olisi maksullisuutensa vuoksi eriarvoistava.
Opiskelijoiden erilaisuus on on yksi yliopistokoulutuksen ja -yhteisön vahvuuksista sekä olennainen edellytys laadukkaan tieteen tekemiselle, sillä liian yksipuolinen tutkija-aines tarkoittaa myös näkökulmiltaan yksipuolista tutkimusta. Erilaisia ajatuksia tai uudenlaisia avauksia ei synny, mikäli yliopistokoulutukseen hakeutuvat opiskelijat tulevat kaikki samanlaisella taustalla ja ovat samassa elämänvaiheessa. Moninainen ja kaikille saavutettava yliopistoyhteisö on sivistyksen perusta, eikä sivistyksen tulisi katsoa pankkitiliä.
Annika Nevanpää
Hallituksen puheenjohtaja
Venla Monter
Pääsihteeri
Lisätietoa: TREYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Ville Jäppinen, puh: 0447568539, ville.jappinen(at)trey.fi