Opiskelijat ovat aktiivisia, kasvattavat omaa asiantuntemustaan ja suunnittelevat omia opintojaan eteenpäin. Julkisessa keskustelussa kuitenkin tuntuu toistuvan liian usein, että opintoajat ovat liian pitkiä ja opiskelijoiden työssäkäynti haittaa opiskelua. Seuraavassa tekstissä kerron, millaisiin asioihin yliopistot voisivat pureutua sujuvan opiskelun takaamiseksi.
Yliopisto voi vaikuttaa suoraan esimerkiksi tiedekunnan tai tutkinto-ohjelman toimintaan. Tällä hetkellä Tampereen yliopistolla on käynnissä laaja kolmivuotisten opetussuunnitelmien työstäminen. Uudet opetusuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuosille 2021-2024 eli tässä vaiheessa on tärkeää vaikuttaa niiden työstöön. Opetussuunnitelmatyössä esimerkiksi edistetään opintojen sujuvaa etenemistä ja tutkintojen valmistumista tavoiteajassa. Tavoitteellisella suoritusajalla tarkoitetaan yliopistojen alemmissa korkeakoulututkinnoissa kolmea lukuvuotta ja ylemmissä kahta lukuvuotta. Muutamien tutkintojen, kuten lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, suoritusaika on kuusi lukuvuotta.
Tampereen yliopistossa tavoiteajan mukaisessa opiskelussa on merkittäviä eroja riippuen koulutusalasta ja opiskelun tavoista. Tavoiteajan mukaista opiskelua tapahtuu useimmin lääketieteen ja terveys- ja hyvinvointitieteiden tutkinto-ohjelmissa, joissa opiskelijoista yli 70% valmistuu tavoiteajassa. Vähiten opiskelijoita valmistuu tavoiteajan mukaan teknillisillä aloilla. Esimerkiksi tietojenkäsittelyssä ja tietotekniikassa valmistuu tavoiteajan mukaan noin 10% opiskelijoista ja tekniikan alalla noin 14% opiskelijoista. Keskimäärin vuosina 2016-18 Tampereen yliopistosta on valmistunut tavoiteajassa hieman alle 40% opiskelijoista. Vuoden sisällä tavoiteajasta valmistuu reilu 65% Tampereen yliopiston kaikista opiskelijoista.
Erot alojen välillä johtuvat useista tekijöistä, eikä vain tavoitteellista valmistumisaikaa tule katsoa. Suomi pärjää keskimäärin suhteellisen hyvin alempien korkeakoulututkintojen tavoitteellisessa suorittamisessa, koska 43% saa tavoitteellisesti tutkintonsa valmiiksi (OECD keskiarvo 39%, OECD:n nettisivuilla: Education at Glance, 2019). Jo tällä hetkellä opiskelijoilla on haasteita suorittaa opintonsa opintosuunnitelmiensa mukaan. Opinnot voivat mennä päällekäin, eikä vaihtoehtoisia suoritustapoja ole tai opiskelija jää pakollisen kurssin ulkopuolelle, koska opintojaksoa ei ole mitoitettu riittävän isolle ryhmälle. Pahimmillaan siis muutaman opintopisteen kokonaisuudet voivat vaikuttaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen opiskelijan mahdollisuuksiin suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa.
Yliopistot, tiedekunnat ja tutkinto-ohjelmat voivat vaikuttaa monella tavalla sujuvaan opiskeluun: esimerkiksi toimivalla tutkintorakenteella, opetusjärjestelyillä, arvioinnilla, opiskelun ohjauksella, tukemalla opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittymistä, tunnistamalla opiskelijoiden aiemman osaamisen tai vaikuttamalla ns. pullonkaulakursseihin, jotka ovat toistuvasti estävät sujuvaa opintojen edistymistä. Yliopistoja myös kannustetaan opiskelijoiden opiskelun tukemiseen, sillä vuonna 2021 otetaan käyttöön ylipistojen rahoitusmalli, joka tulee palkitsemaan yliopistoja tutkintojen valmistumista. (Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministerin sivuilta yliopistojen rahoitusmallista).
Opiskelijan tärkeintä työtä on keskittyminen opiskeluun ja oppimiseen, jonka lisäksi hänen tulee suunnitella opintojaan ja antaa palautetta. Lisäksi opintojen etenemiseen vaikuttaa keskeisesti hyvinvointi ja jaksaminen, sosiaaliset suhteet sekä riittävä toimeentulo. Tuoreimmassa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa selvisi, että 33% opiskelijoista kokee runsaasti stressiä ja 17% vastaajista arvioi hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään (KOTT, 2016).
Muistan, että omia opintojani aloittaessani päämääräni oli suorittaa opintoni tavoiteajassa. Koin tavoitteen olevan mahdollinen, koska opintoni etenivät ensimmäiset pari vuotta sujuvasti ilman suurempia haasteita. Samalla minua kiinnosti tavoitella opintolainahyvitystä, joka tällä hetkellä on jopa 6200€, kun tutkinto valmistuu määräajassa eli yliopistoissa enintään vuosi tavoitteellisesta ajasta. (Lue lisää Aamulehden uutisesta opintolainahyvityksestä). Omalla kohdallani haasteeksi muodostui molempien tutkintojen opinnäytetyöt. Lopulta jouduin luopumaan hyvityksestä, sillä päätin lähteä opiskelijaliikkeeseen aktiiviksi useiksi vuosiksi.
Opiskelijoiden kokemat opiskeluun liittyvät haasteet tulee asettaa keskiöön nyt tehtävässä opetussuunnitelmatyössä. Monipuoliset opetusjärjestelyt ja vaihtoehtoiset suoritustavat luovat opiskelijoille kaivattuja muutoksia. Suunnittelun tuloksena toivon olevan opetussuunnitelman, joka huomioi opiskelijoiden erilaiset tilanteet, tarjoaa oikea-aikaista ohjausta ja korkeatasoista osaamista eri tieteenaloilta sekä mahdollistaa omaleimaisen tutkintokokonaisuuden rakentamisen jokaiselle opiskelijalle.
Jenny
TREYn koulutuspoliittinen asiantuntija
Ps. Opetusuunnitelmatyössä mukana olevalle opiskelijaedustajalle on myös koottu OPS-käsikirja, joka löytyy TREYn nettisivuilta.