Tamperelaista korkeakoulua rakentamassa

Useimmat Tampereen korkeakouluyhteisössä ovat toimineet täällä pidempää kuin minä. Olen ollut moniäänisessä ja -alaisessa yhteisössä sen saman ajan, jonka uusi korkeakouluyhteisö on ollut koossa. Olen selvinnyt ensimmäisestä neljänneksestä Tampereen yliopiston kanssa yhdessä ja seuraavaksi kuvaan minkälaisiin asioihin olen kiinnittänyt huomiota.

Minulle yliopiston ensimmäinen toimintavuosi on toimintojen tunnistamisen vuosi. Jotta asiat onnistuvat, on oltava asiantuntijuus ja ymmärrys areenasta, jolla toimitaan. Ilokseni olen huomannut, että yliopiston johtamisen tueksi on lähdetty rakentamana ymmärrystä perustasta. Tiedekunnat työstävät tällä hetkellä toimintasuunnitelmiaan, kuvastavat sitä kenttää, jolla ovat ja toimivat. Lisäksi edistetään yliopiston strategioiden toimeenpanoa osana valmistautumista seuraavaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossopimuskauteen 2021-2024. Koulutusstrategian pohjalta tehty koulutuksen ja oppimisen kehittämisohjelma tulee näyttämään ne painopisteet ja toimet, joita koulutuksen osalta edistetään seuraavien kahden vuoden aikana.

Tehdessä uutta on lopulta palattava perusasioiden äärelle. Helsingin entinen rehtori Kari Raivio kiteytti (HS 24.3.2019) hyvin, että ”yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa.” Vaikken kaikesta Raivion kanssa ole samaa mieltä, niin kyseinen noston toivoisin painuvan syvälle korkeakouluyhteisömme toimijoiden mieliin. Yliopiston toiminnan kivijalka lähtee yhteisömme toimijoista eli siitä miten opiskelijat saavat ylintä opetusta, ovat osa korkeakouluyhteisöä ja kuinka heidän hyvinvointiinsa kiinnitetään huomiota.

Nyt korkeakouluyhteisö muodostaa rakenteita siihen, että opiskelijat ja myös henkilöstö voi keskittyä omiin tehtäviinsä, oppimiseen ja tutkimukseen. Jos epävarmuutta, haasteita tai kuormittavuutta ilmenee, johtuu se siitä, etteivät toiminnot ole kunnossa. On ymmärrettävä mitkä asiat takaavat oppimisen edellytykset ja takaavat sen Raivion sanoin, jotta opiskelija pääsee muuttamaan yhteiskuntaan ja maailmaan.

Opiskelijoita kannattaakin kuunnella ja kuulla. Opiskelijan elämän asiantuntijana ylioppilaskunta työskentelee sen eteen, että opiskelijan asema, hyvinvointi ja kokemus yhteisöstä muodostuu rikkaaksi opiskeluaikana. Tuemme opiskelijatoimijoitamme työssään ja annamme eväitä vaikuttamistyöhön. Vielä haluan nähdä sen hetken, kun korkeakouluyhteisön toiminnot vakiintuvat. Nyt toiminnan ensiaskelilla työskentely on rakentunut tapauskerrallaan jopa hieman reagoiden. Pitkäjänteisenä tavoitteena on rakentaa korkeakouluyhteisön toimista avoimet, läpinäkyvät ja ennakoitavat, jotta kukin toimija pystyy osallistumaan yhteisön toimintaan. Tämän saavuttamiseen on todelliset edellytykset. Jo nyt teemme asioita yhdessä avoimesti ja toisiamme kunnioittaen.

-Jenny

Koulutuspoliittinen asiantuntija