Vuonna 2022 alkanut opiskelijavalintojen kehittämishanke on laatinut luonnoksen uudeksi valintakokeiden kokonaisuudeksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteisvalintakokeita, kehittää valintakokeita pedagogisesti ja digitalisoida valintakokeet. Tarkoituksena on myös tiivistää valintakokeiden aikataulua, jotta todistusvalinnan tulokset olisi mahdollista saada hyvissä ajoin ennen valintakokeita.
Luonnoksessa esitellään yhdeksän kokeen kokonaisuus. Ehdotettuun valintakoemalliin pääsee tutustumaan tämän liitteen kautta, joka löytyy Otakantaa.fi -palvelusta.
TREY jätti lausuntonsa Otakantaa -palveluun, mutta lausunnon pääpiirteet on myös luettavissa alta.
TREYn kommentit valintakokeiden kokonaisuudesta
Mallin lähtökohdat valintakokeiden yhteistyöstä ja valinta-aikataulun tiivistämisestä ovat erinomaista kehitystä nykytilanteeseen. Valtakunnallisen yhteistyön kehittämisen lisäksi on tärkeää huomioida alojen erityispiirteet.
Monissa ehdotetuissa koekokonaisuuksissa on hyvät lähtökohdat lähteä toimimaan mallin mukaisesti. Kuitenkin mallissa on osioita, joiden toimivuuden takaaminen nykyisellä aikataululla huolettaa. Näemmekin, että ei ole syytä tuijottaa tiukasti kokeiden määrää, vaan aidosti suunnitella kokeet laatu ja alojen tarpeet edellä. Tämä pätee myös kokeiden digitalisaatioon ja erityisesti automatisaatioon: eli toivomme, että kokeet suunnitellaan aidosti pedagogiikka edellä, eikä esimerkiksi automatisaatio edellä. Esimerkiksi monivalintatehtävät eivät ole kaikille aloille paras mahdollinen tapa mitata osaamista.
Kokeissa vaadittavien ennakkotietojen osalta on tärkeää huomioida, etteivät ne aseta korkeakouluun hakeutuvia eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan aikaisemmasta koulutuspolusta. Kokeiden tehtävät tulee laatia siten, että ne mittaavat alalle oleellisia pohjatietoja.
TREYn kommentit yksittäisiin valintakokeisiin
Valintakokeessa A on yhdistetty samaan kokeeseen fysiikka, informaatioverkostot, kemia, matemaattiset tieteet, nanotiede, tietojenkäsittelytiede ja tekniikka. Suurella osalla näistä aloista on jo pitkät yhteisvalintaperinteet ja TREY näkee, että alojen yhteistyö varmasti onnistuu jatkossakin. Myös valintakokeen D aloilla, eli psykologialla, logopedialla ja terveystieteillä on jo osittain olemassa valintakoeyhteistyötä ja näin ollen malli vaikuttaisi toimivalta.
Valintakoe E muodostuisi kasvatustieteistä ja liikuntapedagogiikasta. Näemme positiivisena, että kasvatustieteet erotettiin tässä mallissa omaksi kokeekseen, sillä aiemmin esitetyssä mallissa kasvatustieteet oli yhdistetty valintakokeeseen D. Taustamateriaalissa on todettu, että psykologian ja logopedian yhdistäminen kasvatustieteiden kanssa samaan kokeeseen olisi ollut hyvin haastavaa tehdä, ja olemme tästä samaa mieltä.
Valintakoe G yhdistää hallintotieteet, julkisoikeuden, yhteiskuntatieteet, sosiaalitieteet, viestintätieteet sekä oikeustieteen. Valintakoe G on kokonaisuus, jossa ei ole päästy testaamaan yhteistyötä ja nyt yhteistyötä pyritään saamaan aikaiseksi isojen alojen kesken. Tämän kokeen osalta näemme aikataulun haastavaksi, sillä nykyisestä yhteistyön kehittämisestä ei olla vielä saatu tuloksia. Tästä syystä on erittäin vaikea ennustaa yhteistyön onnistumista. Valintakokeen osalta näemme myös riskin siitä, että kokeesta muodostuu liian geneerinen. Kokeissa tulisi huomioida alojen erityispiirteet ja -vaatimukset tarkemmin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että viestintätieteisiin on lisätty omaksi eriytyväksi osiokseen tekstitaitojen mittaaminen, sillä se on alan kannalta perusteltua.
Kyseenalaistamme oikeustieteen sijoittumista valintakokeeseen G. Näemme, että oikeustieteen siirtäminen omaksi osiokseen kasvatustieteiden tavoin voisi helpottaa kokeen valmistelua, varsinkin kun kyseessä on hakupaineala.
Näemme haasteita myös valintakoe H:n osalta, johon on yhdistetty filosofia, historia, kulttuurien tutkimus, taiteiden tutkimus ja teologia. Aloissa on yhteisiä piirteitä, joten on perusteltua, että ne on mallissa yhdistetty samaan kokeeseen. Kuitenkin alojen yhteistyöstä ei ole vielä kokemusta, minkä vuoksi mallin toimivuuden ennustaminen on hankalaa. Lisäksi tällä aikataululla yhteistyön alkuun saattaminen haluttujen tavoitteiden täyttämiseksi voi osoittautua haasteelliseksi. Myös tämän kokeen osalta on riskinä, että kokeesta tulee liian geneerinen ja toivomme, että alojen erityispiirteet otetaan kokeessa huomioon.
Valintakoe I yhdistää kielten ja kirjallisuuden alat samaan kokeeseen. Kokeeseen on suunniteltu yhteisiksi osioiksi yleiskielelliset taidot sekä tekstien analysointi- ja tulkintataidot, mitä pidämme positiivisena, ja näemme että kyseisistä taidosta on hyötyä kaikilla näillä aloilla. Näiden lisäksi kokeessa on erilliset osiot kullekin hakukohteelle. Eriytyvien osioiden osalta olemme huolestuneita valintakokeeseen käytettävästä ajasta ja siitä, miten hakija ehtii suorittamaan kaikki osiot. Jos hakija on esimerkiksi halukas suorittamaan useamman kielen kokeen, pystyykö hän panostamaan kaikkii tasapuolisesti.
Lisätietoja opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta on löydettävissä hankkeen nettisivuilta.
Lisätietoja lausunnosta
Jenna Rantanen
Koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija
Bannerin kuva: TT-kamerat/ Henri Tammi