TREY sai Tampereen yliopistolta lausuntopyynnön todistusvalinnan pisteytysluonnoksesta. Todistusvalinnan pisteytyksen uudistus on osa opiskelijavalintojen kehittämishanketta, jossa todistusvalinnan lisäksi uudistetaan myös valintakokeita. TREYn lausunto huomioidaan osana Tampereen yliopiston lausuntoa. Lausunto on lähetetty myös suoraan Otakantaa -lausuntopalveluun.
Lähtökohtaisesti pidämme kannatettavana, että äidinkielen painoarvoa todistusvalinnassa kasvatetaan. Kuten luonnoksessakin on perusteltu, äidinkieli on kaikille ylioppilaskirjoituksiin osallistuville pakollinen koe, ja se valmistaa hyvin kriittisen ajattelun perustaitoihin, jotka ovat yliopisto-opetuksessa olennaisia.
Olemme tyytyväisiä, että matematiikan painoarvoa on tarkasteltu uudelleen tässä pisteytysluonnoksessa. On myös hyvä, että pitkän ja lyhyen matematiikan erilaiset roolit on tunnistettu, ja kannatamme pisteytystyökalun keinoin tapahtuvaa ohjaamista kohti hakijan tavoitteisiin keskeisempää matematiikan oppimäärää. On lisäksi perusteltua, että matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ero pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyksissä on suurempi.
Kannatamme reaaliaineiden pisteytysten tasoittamista enimmiltä osin. On loogista, että joissain taulukoissa on tehty eroja luonnontieteellisille ja humanistis-yhteiskuntatieteellisten reaalien välille, mutta toisaalta jako ei aina ole niin yksioikoinen. Esimerkiksi taloustieteessä (taulukko H) tulisi näkyä alan vaatima yhteiskunnallinen osaaminen vahvemmin, kuin nyt luonnoksessa esitetty luonnontieteellinen osaaminen. Kyseisellä alalla lähtökohtaisesti hyötyisi esimerkiksi yhteiskuntaopista tai filosofiasta enemmän kuin biologiasta.
Kannatamme kielten pisteytysmallia. Erityisesti pidämme oikeansuuntaisena, että myös lyhyen kielen arvo tunnistetaan pisteytystyökalussa entistä paremmin. Tämä varmasti osaltaan kannustaa kielten opiskeluun lukiossa, joka taas tukee kansallista kielivarantoamme. Toisaalta pitkän kielen painoarvon suhteellinen kasvaminen kannustaa jatkamaan peruskoulussa aloitettuja kieliopintoja ja suorittamaan myös aineen ylioppilaskokeen.
Pidämme kynnysehtoja enimmäkseen perusteltuina. Tarkastelisimme kuitenkin uudelleen äidinkielen M-arvosanan kynnysehdon tarkoituksenmukaisuutta logopedian (taulukko A) ja kirjallisuustieteiden (taulukko E) osalta. Ehdotamme kynnysehdon madaltamista arvosanaan C. Tämä asettaisi kynnysehdon samalle tasolle kuin viestintätieteissä. Esimerkiksi verrattuna farmasiaan (taulukko I), jossa kemian ja matematiikan kynnysehtona on kokeiden suorittaminen hyväksytysti, pidämme luonnoksen logopedialle ja kirjallisuustieteille osoitettua kynnysehtoa tarpeettoman kovana hakijan näkökulmasta. Toivomme myös, että taulukoissa A ja E kirjoitettaisiin auki, mitä äidinkielen kynnysehto käytännössä tarkoittaa. Jos ja kun äidinkieleen luetaan mukaan ruotsi ja saame äidinkielenä sekä S2 ja R2 kokeet, ei kynnysehdolla voida odottaa hakijalta nimenomaan suomen kielen tasoa arvosanalla M. Kynnysehto luo lähinnä tarpeettomia kompastuskiviä hakijan reitille, ja saattaa kannustaa muuten pätevän hakijan välivuodelle ja osallistumaan uudestaan ylioppilaskokeisiin. Katsommekin, että riittävä kynnysehto olisi äidinkieli arvosanalla C.
Pidämme myös tasapistekriteerien mallia hyvänä. Tasapistekriteerit säilyttävät loogisuutensa, kun järjestys menee pisteytystaulukon painotusten mukaisesti. Pidämme myös hyvänä lähtökohtana, että tasapistekriteerien soveltamisen jälkeen samalla sijalla olevat hakijat lähtökohtaisesti hyväksyttäisiin tutkinto-ohjelmaan. Arvonnan tuleekin olla viimesijainen keino erotella hakijat.
Lopuksi kuitenkin toivomme hankkeen seuraavissa vaiheissa huomioitavan vahvemmin toisen asteen opintomenestyksestä riippumattomien väylien merkityksen. Näemme, että näiden väylien tulisi jatkossa olla pääasiallinen reitti korkeakouluopintoihin. Toivommekin, että huomiota kiinnitetään myös ammatillisen koulutuksen käyneiden väyliin sekä toisaalta uudelleen kouluttautujiin. Alan vaihtamisen tulisi olla mahdollista helposti, ilman painetta ensikertalaisuusaseman puuttumisesta.
Todistusvalinnan pisteytysluonnokseen voi tutustua täällä.
Lisätietoja lausunnosta antaa:
Jenna Rantanen
Koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija
Telegram: @treyjenna