Tampereen ylioppilaskunta vaatii Suomen hallitukselta panostuksia opiskelijoihin. Valtioneuvosto kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen neuvottelemaan valtiontalouden kehyksistä vuosille 2022–2025. Korona-aika on käytännössä vienyt opiskelijoiden jaksamisen ja toimeentulon aivan pohjamutiin, eikä asian laitaa korjata millään tsemppiviesteillä vaan aidoilla panostuksilla koulutukseen ja hyvinvointiin. Siksi me opiskelijat vaadimme nyt lisäresursseja opintotukeen, mielenterveyspalveluihin ja korkeakoulujen rahoitukseen.
Opiskelijoiden heikko toimeentulo vie voimavaroja opiskelulta, aiheuttaa stressiä ja saattaa johtaa opintojen viivästymiseen tai jopa keskeytymiseen. Koronakriisin aiheuttamat viivästykset kurssien suoritusmahdollisuuksissa asettavat opiskelijat vaikeaan tilanteeseen tukikuukausien loppuessa ennen tutkinnon saattamista maaliin asti. Huoli opintoajan elinkustannusten rahoittamisesta aiheuttaa tarpeetonta stressiä ja ahdistusta meille opiskelijoille, ja vaadimmekin kehysriiheltä opintorahan käytettävissä olevien tukikuukausien nostoa.
“48 tukikuukautta jättää vain kolme kuukautta pelivaraa viiden lukuvuoden jälkeen. Jo yhden kurssin peruuntuminen koronan vuoksi on voinut viivästyttää valmistumista puolella vuodella. Tukikuukausien loppuminen kandidaatin tutkintoon aiheuttaa turhaa stressiä matkan puolivälissä, jos opintoja on kertynyt muuten riittävästi, mutta jokin kurssi uupuu itsestä riippumattomista syistä”, jyrähtää TREYn hallituksen jäsen Emmi Juolahti.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut jo aikana ennen koronakriisiä mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannusten olevan Suomelle 11 miljardia vuodessa. Mielenterveyden ongelmat luovat siis yksilön henkisen kärsimyksen lisäksi syvän loven Suomen taloudelle. Vastaukseksi tähän ongelmaan me Tampereen ylioppilaskunnassa vaadimme hallitukselta riittäviä resursseja terapiatakuun toteutukselle. Suomen Mielenterveyspooli on arvioinut että terapiatakuun toteutus kustantaisi 35 miljoonaa euroa, mikä on pikkusijoitus mielenterveyskriisin tuomiin kustannuksiin verrattuna.
”Opiskelijoiden mielenterveysoireet ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun. Nyt viimeistään on aika puuttua asiaan ja alkaa purkaa tätä kriisiä. Juuri siihen myös terapiatakuu tähtää”, toteaa Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Iiris Taubert.
Suomen koulutustasoa ei nosteta vain aloituspaikkoja lisäämällä, vaan koulutuksen laadun takaamisella riittävän perusrahoituksen avulla. Uusien aloituspaikkojen lisäksi yliopistojen uudet lakisääteiset tehtävät, kuten jatkuva oppiminen, vaativat pysyvää lisärahoitusta satunnaisten armonpalojen sijasta.Tulevaisuuden tekijöiden osaamisen takaamiseksi TREY vaatii hallitukselta päätöstä yliopistojen vuosittaisen määrärahan korottamisesta vähintään 100 miljoonalla eurolla.
“Julkinen perusrahoitus on suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuus. Aiempien koulutusleikkausten takia yliopistot kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta. Puoliväliriihessä on aivan välttämätöntä korjata tilanne ja panostaa koulutukseen”, kommentoi TREYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tuomas Karvonen.
Me opiskelijat uskomme, että koronakriisistä selvitään parhaiten opiskelijoiden hyvinvointiin ja koulutuksen laatuun panostamalla. Mikäli tarvittavia panostuksia nuoriin ja opiskelijoihin ei saada, on todellinen vaara, ettei tulevaisuuden Suomessa ole enää työkykyisiä ihmisiä. Silloin moni ihmettelee mikseivät päättäjät kuunnelleet meitä opiskelijoita keväällä 2021.