Ilmastonmuutos on suuri globaali- ja yhteiskunnallinen haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan monenlaista osaamista, tiedettä ja tutkimusta. Yksi erittäin tärkeä keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan onkin koulutus. Koulutuksen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ilmastokysymyksissä ja vaikuttaa niin arjen kulutustottumuksiin kuin ylikansallistenkin toimenpiteiden kehittämiseen.
Ympäristökasvatusta tulee tukea koko koulutuspolun ajan aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, jotta meillä olisi mahdollisimman suuri ilmasto-osaajien joukko, joka osaa vastata ilmastonmuutoksen asettamiin tarpeisiin. Tärkeää on, että jokainen osaa peilata tekojensa ilmastovaikutuksia omassa arjessaan, mutta oppii myös hyödyntämään tietoa laajemmassa yhteiskunnallisessa kehyksessä omalla alallaan. Tarvitaan ymmärrystä tekniikan puolelta esimerkiksi kestävämpään energiantuotantoon, rakentamiseen ja ylipäätään infrastruktuurin kehittämiseen liittyen, mutta myös yhteiskunnallista osaamista liittyen vaikkapa poliittisiin prosesseihin, opetuksen kehittämiseen ja humanitääristen ongelmien ratkaisuun. Nyky-yhteiskunnassa on merkittävä sija lisäksi taloudella, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksista puhuttaessa tarvitaan myös talouden asiantuntijoiden perspektiiviä.
Koulutuksella voidaan vastata näihin kaikkiin tarpeisiin, mutta se vaatii uudenlaista pedagogista lähestymistapaa. Ympäristökasvatuksessa puhutaan ekososiaalisesta sivistyksestä, jonka tavoitteena on luoda kulttuuria, jossa arvostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja . Ekososiaalisen sivistyksen ajatuksena on luoda osaamista siihen, miten käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla. Johtoajatuksena myös on oppia tunnistamaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen puolen vuorovaikutusta.
Juuri eri alojen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat koulutuksessa avainasemassa, kun haetaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Ilmastonmuutosta voidaan pitää esimerkkinä niin kutsutusta pirullisesta dilemmasta, jossa jotakin osa-aluetta ratkaisemalla voidaan mahdollisesti luoda uusia pulmia. Kuitenkin, jos koulutuksessa mahdollistetaan eri alojen yhteistyö ja erilaisten näkökulmien läpikäyminen, voidaan paremmin löytää oikeasti kestäviä ratkaisuja.
Tampereen yliopiston ympäristökasvatuksen professori Veli-Matti Värri on artikkelissaan Halun kultivointi ekologisen sivistyksen mahdollisuutena todennut näin:
“Maailman pelastaminen on sekä poliittinen, että pedagoginen tehtävä. Kasvatuksen on luotava mahdollisuuksia vallitsevan elämänmuodon ylittämiseen ja toisin näkemiseen.”
Muistetaan tämä ja vaaditaan koulutusta, joka ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaatimukset!
TREYn #sunratkaisu -juttusarja on osa SYL:n ja SAMOK:n #koulutustaprkl -vaalikampanjaa. Kampanjan kolme kärkeä ovat ilmasto, koulutus ja toimeentulo. Lisätietoa kansallisesta kampanjasta saat täältä.