Vuotta 2020 on värittänyt kriisiviestinnän jatkuva tarve. Minulla oli ajatuksena vuoden alussa, että harjoittelisimme uusien viestinnän hallituslaisteni kanssa kriisiviestintää kuukausittain erilaisin harjoittein, sillä kriisiviestintä on taito, jotka pitää jatkuvasti hioa ja päivittää. Pääsimme kuitenkin kriisiviestinnän syvään päätyyn jo kevättalvesta koronatilanteen pysäyttäessä yhteiskuntamme ja käynnistäessä TREYn viestinnässä kriisiviestintäkauden, jolle ei näy loppua. Kriisiviestinnän harjoittelulle ei jäänyt aikaa, sillä piti ryhtyä tositoimiin!
Kriisiviestintä on poikkeuksellisessa tilanteessa tehtävää organisaatioviestintää, jolle syntyy tarve jonkin tekijän uhatessa yhteisön turvallisuutta tai mainetta. Ennen tätä kummallista vuotta 2020 minulla oli kokemusta lähinnä mainehaittaan liittyvästä kriisiviestinnästä, mutta tämä vuosi on todella opettanut myös ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen liittyvästä kriisiviestinnästä. Intran jatkuva päivittäminen ja koronatiedotteista viestinnän muotoilu on muuttunut arjeksi oman arjen päälle.
Kriisiviestintätilanteessa oikea-aikaisuus ja tarkka viestin muotoilu ovat avainasemassa, ja siksi kriisiviestintä ajaa kaikkien muiden töiden ohi. Ylioppilaskunnassa kriisiviestintää varten perustetaan aiheen käsittelyyn keskittyvä sisäisen viestinnän kanava kriisiviestintätiimille, ja tällaisen ryhmän pystyttäminen muuttaa aina työpäivän, tai jopa viikon, suunnan.
Nautin dialogista yhteisön kanssa, ja kriisiviestintä on usein myös mahdollisuus keskustella yhteisön jäsenten kanssa ja kehittää toimintaamme. Kriisiviestintä ei kuitenkaan ole aina helppoa, ja joskus yhden twiitin muotoiluun tarvitaan useampi ihminen ja hetki aikaa. Sanat kantavat paljon voimaa, ja siksi niiden valinta oikein on äärimmäisen tärkeää. Toivon kaikkien muistavan, että organisaatiotilin takana on oikea ihminen, joka tekee vain työtään eli vastaa tulleisiin viesteihin. Olen saanut yksityishenkilönä muutaman viestin, joissa pahoitellaan TREYlle osoitettujen viestien kärkkäyttä, koska ei olla tiedetty, että toisessa päässä vastaamassa olen minä. Ei pitäisi kuitenkaan olla suhteista tai tuttavuuksista kiinni, miten kohtelemme organisaatiotilien takana olevia ihmisiä. Me kaikki kuitenkin haluamme loppujen lopuksi samaa: parempaa opiskelijan tätä päivää ja huomista meille kaikille, ja rakentavan palautteen kautta voimme rakentaa sitä yhdessä.
Organisaatiotilin takana viestijänä jää usein anonyymiksi, ja oman työn arvostuksen tunnetta saa kokea harvoin. Siksi yksi vuoden merkittävimmistä hetkistä itselleni henkilökohtaisesti olikin, kun väistyvä edustajiston puheenjohtaja Adam kiitti viimeisen edarin kokouksen kiitospuheessaan ensimmäisenä meidän viestintäsektoria, joka toden totta on tänä vuonna tehnyt hienoa duunia ja jatkuvaa kriisiviestintää siihen vielä päälle! Olen ylpeä omasta työstäni ja siitä, mitä olemme Aleksin ja Villen kanssa tänä vuonna saaneet aikaan niin Ajankohtaisen TREYkkösen, kriisiviestinnän kuin arkiviestinnänkin saralla. Myös moni muu toimistolla on tehnyt kovaa työtä kriisiviestinnän parissa, ja sosiaalipoliittinen asiantuntijamme Laura on ollut itselleni kultaakin arvokkaampi. Kiitos!
Ylpeydellä ja jännityksellä kohti ensi vuotta!