Tänään vietetään maksuttoman koulutuksen päivää.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on perustunut ajatukselle, että kuka tahansa voi hankkia koulutuksen taustastaan riippumatta. Koulutuksen hankkimisen ei ole haluttu olevan riippuvaista yksilön taloudellisista, kulttuurisista tai sosiaalisista lähtökohdista. Koulutuksen hankkiminen ei ole edellyttänyt suurta taloudellista pääomaa tai vanhempien taloudellista tukea. Maksuton koulutus ja opintotukijärjestelmä ovat edesauttaneet koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.
Orpon hallituksen tavoitteeksi on kirjattu nostaa Suomen koulutustasoa siten, että korkeakoulutettujen nuorten määrä nousisi 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan opiskelijat siirretään takaisin opintotuen asumislisän pariin ja lainan osuutta opintotuesta lisätään. Asumisen tuki laskee pahimmillaan 170 euroa kuukautta kohden. Elokuusta 2024 alkaen opintolainan kuukausittainen enimmäismäärä nousi 650 eurosta 850 euroon.
Viime aikojen kehityskulku opintolainan kasvattamisesta huolestuttaa opiskelijoita. Vaikka opintolaina ei ole suoranaisesti lukuvuosimaksu, se on velkaa, jonka moni opiskelija joutuu ottamaan hankkiakseen koulutuksen. Vaikka opintolainasta puhutaan vaihtoehtoisena tapana rahoittaa opintojaan, se on monelle elinehto. Opiskelijan keskimäärin nostama laina on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa 14 tuhanteen euroon. Kaksi kolmesta opiskelijasta nostaa opintolainaa ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin (KOTT 2024). Lähes joka seitsemäs opiskelija uskoo selviävänsä lainan takaisinmaksusta huonosti valmistumisen jälkeen.
Opinnoista kertyvä velkataakka on koulutuksen hinta. Kun opiskelijoiden toimeentulo on riippuvainen lainarahasta, on syytä pohtia, voimmeko puhua maksuttomasta koulutuksesta. Koulutustasoa ei nosteta heikentämällä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua.
Suomessa on oltu ylpeitä siitä, että kouluttautuminen on ilmaista – syystäkin. Yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua on perustunut siihen, että kenestä tahansa voisi tulla mitä tahansa. Maksuttomasta koulutuksesta on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin.
Olivia Ranta, TREYn hallituslainen
Mira Kokko, TREYn hallituslainen