Tampereen yliopisto pyysi yliopistoyhteisöltä kommentteja yliopiston työryhmän tuottamaan raporttiin, jossa käsitellään yliopiston johtamisjärjestelmän ja johtosäännön toimivuutta sekä kehittämistarpeita. Yliopiston intrauutinen kommentoinnin avaamisesta yliopistoyhteisölle. Tampereen ylioppilaskunnan lausunnon pohjana on käytetty ylioppilaskunnan laatimia opiskelijoiden vaatimuksia muutoksista johtamisjärjestelmään ja johtosääntöön. Tutustu TREYn vaatimuksiin muutoksista Tampereen yliopiston johtamisjärjestelmään ja johtosääntöön nettisivuilta.
“On todella hienoa, että työryhmän työskentely tuotti näin hyvän raportin, vaikka aikataulu oli todella tiukka ja työryhmän nimittämisessä oli omat kommervenkkinsä. Erityinen kiitos työryhmän opiskelijaedustajille, jotka hyppäsivät intensiivisesti työryhmän työskentelyyn.” hehkuttaa Ville Jäppinen Tampereen ylioppilaskunnan koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen.
“Nyt me opiskelijat toivomme, että yliopiston hallitus todellakin kuuntelee raporttia ja siinä lausuttuja ehdotuksia. Toivomme, että tulevassa 27.11. yliopistoyhteisön kommenttien käsittelyssä hallitus edistää huolellista ja avointa prosessia. Yhteisöä on nyt kuultu monella eri tapaa, joten seuraavaksi on aika ryhtyä toimenpiteisiin!” lausuu Annika Nevanpää Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Lisätietoa antaa:
Koulutuspoliittinen asiantuntija Jenny Vaara, jenny.vaara@trey.fi, puh. 050 361 2847
Hallituksen jäsen Ville Jäppinen, ville.jappinen@trey.fi, puh. 044 7568539
Tampereen ylioppilaskunnan lausunto yliopiston johtamisjärjestelmää ja johtosäännön toimivuutta sekä kehittämistarpeita tarkastelleen työryhmän raportista
Tampereen ylioppilaskunta kiittää mahdollisuudesta kommentoida työryhmän raporttia, joka tarkastelee yliopiston johtamisjärjestelmää ja johtosäännön toimivuutta sekä kehittämistarpeita yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tampereen ylioppilaskunta, myöhemmin TREY, käy lausunnossaan läpi työryhmän nostamat ehdotukset sekä tuo esiin asioita, joista työryhmällä ei ole ollut ehdotusta. TREY kiittää työryhmää ja sen puheenjohtajaa tärkeästä ja vaativasta työstään yliopistoyhteisölle merkittävässä asiassa. Laaja-alainen raportti kuvaa moninaisesti niitä keskeisiä asioita, joita Tampereen yliopiston johtamisessa on tarkasteltava uudelleen.
TREYn kommentti nojaa siihen näkemykseen, että tamperelainen säätiöyliopisto ei ole valmis, vaan se muodostuu jatkuvan yhteistyön ja keskustelun kautta. Yliopisto ei ole mitään ilman yliopistoyhteisöä. Me vaadimme, että yliopiston johtamisjärjestelmä ja johtosääntö huomioi yhteisön. Nyt on aika uudistaa johtosääntöä ennakkoluulottomasti. Me vaadimme huolellista ja avointa prosessia, johon jokainen yliopistoyhteisön toimija pääsee samanarvoisesti osallistumaan. Meidän opiskelijoiden näkökulmasta yliopiston johtamista on tarkasteltava erityisesti johtamisen, julkisuuden, kielen, läheisyysperiaatteen, yhteisön osallistumisen, yliopiston hallituksen ja sen valinnan kautta.
Ylimmän johdon valinta ja asema
Hallituksen valinta
TREY kiittää työryhmää siitä, että se on tunnistanut työssään ylimpään johtoon, sen valintaan ja asemaan liittyviä haasteita.
Ehdotusta 1 TREY pitää tärkeänä periaatteena hallituksen jäsenten valitsemisessa ja kannattaa yliopiston johtosäännön 11 §:n 5 momentin uudelleentarkastelua. TREY vaatii, että yliopiston hallituksen valinnassa konsistorilla on valta päättää hallituksen nimittämisen tavasta. Siksi TREY vaatii, että johtosäännössä päätetään yliopiston hallituksen valinnasta, toimikausista ja periaatteista nykyisen korkeakoulusäätiön sääntöjen sijaan. Yliopistoyhteisöllä tulee olla päätösvalta hallituksen valintaprosessista ja kelpoisuudesta yliopistolain reunaehtojen mukaisesti.
Perustelu TREYn vaatimukseen nousee lakiasiantuntijoiden lausunnoista ennen nykyistä johtosääntöä, jossa professori emeritus Kaarlo Tuori 18.2.2017 lausunnossaan nostaa esiin säätiön sääntöjen ja johtosäännön suhteesta seuraavaa:
“Samoin on perusteltua katsoa, että kun perustuslain itsehallintosäännös tukee hallituksen päättämän johtosäännön kompetenssia, pääsääntönä tulee olla, että yliopistolakia täydentävät määräykset annetaan johtosäännössä eikä säätiön säännöillä. Säätiön säännöillä määrätään säätiön hallinnosta ja yliopiston hallinnosta vain, jos laki tähän erikseen valtuuttaa. Yliopistolaissa on ainoastaan yksi tälläinen valtuutus, joka koskee menettelyä, jota noudattamalla perustajat asettavat ehdokkaansa yliopiston hallitukseen (24.3 §). Poikkeuksen selittää se, että ehdokkaiden asettamisessa on todella kyse säätiön perustajien tahdonilmaisusta.”
Lisäksi perustamme TREYn näkemyksen asiantuntijalausuntoon, joka on annettu nykyisen johtosäännön hyväksymisen jälkeen eli hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään 1.3.2018 lausuntoon, jossa johtosäännön ja säätiön sääntöjen suhteesta ja hallinnon järjestämisestä sanotaan seuraavaa:
“Eduskunnan hyväksymien täsmennysten peruslähtökohtana on, että säätiöyliopiston itsehallinnon turvaamiseksi yliopistolakia sovelletaan ensisijaisena säädöksenä säätiöyliopiston toimintaa ja hallintoon. Säätiölaki ja säätiön säännöt tulevat säätiöyliopiston toiminnassa sovellettaviksi vain siltä osin kuin ne ovat sopusoinussa yliopistolain ja yliopistolailla konkretisoituvan yliopistojen itsehallinnon kanssa.”
“Yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopistolain 28 §:n mukaan yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. Myös säätiöyliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään siten yliopistolain nojalla ja puitteissa säätiöyliopiston johtosäännössä.”
Lausuntoihin vedoten TREY esittää, että säätiön sääntöihin jätetään menettelyt perustajien ehdokkaiden asettamisesta yliopiston hallitukseen. Näin ollen nimityskomitean työskentelystä, hallituksen toimikausista ja puheenjohtajan valinnasta tulee määrätä tarkemmin yliopiston johtosäännössä, josta päättäminen kuuluu perustuslain 123 §:n turvaaman itsehallinnon piiriin.
TREY kannattaa työryhmän ehdotusta 2. Konsistorilla tulee olla valta päättää hallituksen jäsenten valmistelun menettelyistä sen mukaan mitä laissa ja säädöksissä määrätään. Johtosääntö ei kuitenkaan saa rajoittaa konsistorin yliopistolain mukaista oikeutta nimittää yliopiston hallituksen jäsenet. Konsistorin on huolehdittava, että valitsemat jäsenet täyttävät yliopistolain säätämät edellytykset. TREY haluaa, että yliopistolla edistetään nimityskomitean työskentelyn avoimuutta. Lisäksi TREY vaatii, että nimityskomitean puheenjohtajuus ja enemmistö on yliopistoyhteisöllä.
Konsistorin tehtävät ja toiminta
Ehdotusta 4 TREY kannattaa harkiten. TREYllä on erityinen julkisoikeudellinen tehtävä yliopistolain 46 § mukaan, jonka lisäksi TREYn tehtävänä on nimetä yliopiston johtosäännöillä määrätyt opiskelijaedustajat sekä muiden yhteistyöelinten ja työryhmien opiskelijaedustajat. Konsistorin jäsenet voivat TREYn näkökulmasta osallistua yksittäisissä asioissa konsistorin sisäisen “ydintiimin” työskentelyyn, mutta TREY haluaa painottaa, että opiskelijaedustajien nimeäminen ylipistoyhteisön yhteisiin ryhmiin on ylioppilaskunnan tehtävä. Tämän vuoksi toivomme, että yksittäisten ydintiimien käyttöä harkitaan ja niissäkin tilanteissa TREYltä pyydetään esitystä opiskelijaedustajista.
Ehdotusta 5 TREY pitää hyvänä tarkennuksena. Jos toimielin päättää keskeisistä kokousvalmistelijoista avoimesti, niin se lisää yliopistoyhteisön mahdollisuuksia tietää miten päätöksenteossa olevia asioita valmistellaan. Tampereen yliopiston johtamisen keskiössä on avoimuus ja päätöksentekoa on pystyttävä seuraamaan valmistelusta asti.
Ehdotusta 6 TREY pitää erittäin kannatettavana ja vaatii, että konsistorissa toteutuu tasakolmikanta. Tampereen yliopiston on liityttävä niiden yhdeksän yliopiston joukkoon, jossa tasakolmikanta toteutuu yliopiston monijäsenisessä toimielimessä. Muutos edistäisi sitä, että yliopistoyhteisön jäsenet, eli opiskelijat, professori, opetus-, tutkimus- ja muu henkilöstö, otetaan tasavertaisella ja yhtäläisellä oikeudella mukaan yliopiston toimielinten toimintaan. TREY kannattaa erittäin lämpimästi sitä, että konsistorin jäsenille nimetään varajäsenet.
Raportissa nostetaan esiin myös huomio operatiivisen johdon ja konsistorin välisen työnjaon epäselvyydestä. Raportin tapaan myös TREY kannattaa tehtävien selkiyttämistä lainsäädäntöä muuttamalla. Yliopistolakiin selkeästi määritellyt roolit selkiyttäisivät päätöksentekoa yliopiston sisällä ja tukisivat yliopiston itsehallinnollista autonomiaa ja siten kolmikantaista päätöksentekoa.
Työryhmä mainitsee raportissaan tarpeen tarkastella vaaliohjesääntöä. TREYn näkökulmasta tarkastelu on kannatettava, kun huomioidaan yliopistolain 46 §:n muukaan ylioppilaskunnalla on erityinen julkisoikeudellinen tehtävä nimetä yliopistolain 3 luvussa kuvattujen yliopiston toimielinten opiskelijajäsenet. Ylioppilaskunta nimeää opiskelijaedustajat omien sääntöjensä mukaan.
Provostin ja vararehtoreiden asema
TREY pitää tärkeänä sitä, että operatiivisen johdon roolit ovat selkeät ja vastuut on kuvattu ymmärrettävästi. Näin vahvistetaan luottamusta yliopistoyhteisössä. TREY pitääkin työryhmän ehdotusta 7 tärkeänä, koska tällä hetkellä johtosäännössä ei ole kuvattu riittävästi provostin tai vararehtoreiden roolia tai suhdetta rehtoriin. Itsehallinnon piirissä johtosäännössä tulisi määrätä vararehtoreiden tehtävistä erikseen. Jos rehtori siirtää jonkun yliopistolaissa 25.3 § määrätyn tehtävän, tulee niiden olla selkeästi yliopistoyhteisön tiedossa. Provostin ja vararehtoreiden aseman tarkennus johtosäännössä lisäisi läpinäkyvyyttä yliopiston itsehallinnossa. TREY haluaa edistää operatiivisen johdon valintaprosesseja. Vararehtoreiden valinnasta, kuten lukumäärästä, kelpoisuusvaatimuksista ja valintatavasta, tulisi olla selkeästi kuvaus johtosäännössä. Johtosäännössä tulee olla samat kuvaukset myös provostin valinnasta.
Dekaanien valinta
Työryhmän ehdotusta 8 TREY kannattaa lämpimästi, jos dekaanin valintaa valmisteleva nimitystoimikunta sisältää opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen. Läheisyysaperiaatteen mukaisesti on tärkeää, että tiedekuntaneuvosto nimeää valmistelua varten edustajansa ryhmään. Opiskelijoiden edustajien valinnassa tulee huomioida ylioppilaskunnan julkisoikeudellisen tehtävän nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin omien sääntöjensä mukaisesti.
Ehdotusta 9 TREY pitää tärkeänä läheisyysperiaatetta toteuttava asiana. Tiedekuntaneuvosto on tärkeä sitoa mukaan dekaanin rekrytointiprosessiin. TREY ehdottaa, että tiedekuntaneuvostoa tulee osallistaa ja kuulla dekaanin valintaprosessissa.
Tiedekuntaneuvostojen ja muiden päätöksentekoelinten kokoustoiminta
Tiedekuntaneuvostojen toiminta
TREY pitää tärkeänä työryhmän ehdotusta 10, jossa lisättäisiin tiedekuntaneuvoston roolia toiminnan ja talouden keskeisissä tavoitteissa. TREYn näkökulmasta tiedekuntaneuvostosta tulee tehdä aidosti strateginen elin, joka päättää toiminta- ja taloussuunnitelmista. TREY ehdottaa, että dekaanin vastuu on ottaa yliopistoyhteisöä mukaan yhteisten tärkeiden asioiden valmisteluun, joita ovat esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelma. Näin ollen TREY haluaa tarkentaa dekaanin tehtäviä ja tiedekuntaneuvostojen asemaa. Tampereen yliopistossa johtamisen keskiössä on avoimuus ja tärkeistä yhteisistä asioista käydään keskustelua yliopistoyhteisön kanssa. Johdolle keskitetty päätöksentekovalta on etäännyttänyt yliopistoyhteisön yliopiston toiminnan keskeisistä asioista, jonka vuoksi virallista päätösvaltaa on lisättävä. Vastuiden muuttamisella edistettäisiin sitä, että akateemisen autonomian osalta eli koulutuksesta ja tutkimuksesta päätetään lähellä toiminnan tasoa eli tiedekunnassa tiedekuntaneuvoston johdolla. Dekaanin tehtävänä näin ollen olisi toimia valmistelijana tiedekunnan keskeisissä tärkeissä asioissa.
Työryhmän ehdotus 11 professorinimityksissä on TREYn näkökulmasta kannatettava. Professorinimityksissä tulee käyttää apunaan nimitystoimikuntia, joissa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustus.
Ehdotus 12 pureutuu tärkeään nostoon ja TREY huomio myös sen, että tasakolmikantaiset tiedekuntaneuvostot eivät riittävästi tällä hetkellä huomioi alojen erityispiirteitä. Tiedekunnat ovat tällä hetkellä hyvin eri kokoisia ja niiden aloilla on hyvin erityyppisiä tarpeita. Asian vuoksi olisi TREYn näkökulmasta tarkasteltava tiedekuntaneuvostojen koon vaihtelua tapauskohtaisesti. TREY haluaa painottaa, jos tiedekuntaneuvostojen kokoa muokataan, on se tapahduttava tiedekuntalähtöisesti läheisyysperiaatteen mukaisesti osallistavassa prosessissa. Tiedekuntaneuvostojen kokoa muutettaessa on myös pidettävä huoli siitä, että tiedekuntaneuvostot säilyvät tasakolmikantaisina. Rehtori voisi päättää tiedekuntaa kuultuaan tiedekuntaneuvoston koosta. Ulkopuoliset jäsenten kutsumista tiedekuntaneuvoston asiantuntijajäseniksi TREY kannattaa, koska se lisäisi akateemisissa asioissa vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Asiantuntijajäsenten äänivallattomuus varmistaa, että päätösvalta on tasakolmikannan mukaisilla ryhmillä.
Kokousohjeet
TREY pitää työryhmän ehdotusta 13 kannatettavana. Päätöksentekoelinten asiakirjojen toimittaminen riittävän ajoissa tukee toimielimen vastuullista päätöksentekoa. Lisäksi TREY muistuttaa, että koko yliopistoyhteisöllä tulee olla aito mahdollisuus osallistua ja seurata päätöksentekoa. TREY esittääkin, että kaikki päätöksenteossa käytettävät asiakirjat tulee olla yhteisön saatavilla sähköisesti. TREY haluaa, että päätöksenteossa käytettävät asiakirjat ovat saatavissa muutenkin kuin pyydettäessä yliopistoyhteisön sisällä. Lisäämällä päätöksenteon avoimuutta edistetään sitä, että yliopistoyhteisö pystyy seuraamaan aidosti heitä koskevia asioita.
Viestinnän ja päätöksenteon läpinäkyvyys
Työryhmän ehdotus 14 on olennainen yliopiston toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Tällä hetkellä rahanjaon periaatteita, taloussuunnitelmaa ja talousarviota ei käsitellä avoimesti yliopistoyhteisössä. Vuoden 2020 aikana yliopistolla on valmisteltu operatiivisen johdon vetämänä sisäisen rahoitusohjauksen mallia, jonka valmistelua ei ole tehty läpinäkyvästi esimerkiksi osallistaen toimielimiä mittariston arvioinnissa. TREY on antanut oman lausuntonsa valmisteltavaan sisäiseen rahoitusmalliin 6.5.2020 ja avaa siinä laajemmin opiskelijoiden ajatuksia rahoitusohjauksesta. Tiedekuntien toiminnassa tiedekuntaneuvoston roolia talouden suunnittelussa tulee TREYn näkökulmasta vahvistaa, jotta dekaanin johdolla tapahtuva valmistelu on avoimempaa. TREY myös pitää tärkeänä, että yliopistolla on sellainen tietojärjestelmä, jolla se pystyy luotettavasti seuraamaan mittariston suoritetietoa ja huomio toiminnan laatuun liittyvät mittarit määrällisten mittareiden lisäksi.
Työryhmän ehdotus 15 on TREYn näkökulmasta kannatettava, koska yliopistoyhteisön osallistamisen lisäksi on edistettävä yhteisön osallistumista ja vuorovaikutteisuutta. TREY muistuttaa, että opiskelijoihin kohdistuvia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja foorumeita voi rakentaa yhdessä ylioppilaskunnan kanssa, jotta alustat ovat opiskelijoiden näköisiä ja opiskelijalähtöisiä.
TREY kannattaa työryhmän ehdotusta 16, koska yliopistolla on monialaisena tiedeyhteisönä laaja-alaista ja korkeatasoista akateemista osaamista, jota tulee hyödyntää kehityshankkeissa. TREY muistuttaa, että akateemisen henkilöstön käyttäminen kehityshankkeissa vaatii joustavuutta työsuunnitelman sopimisessa oman esihenkilön kanssa. TREY muistuttaa, että kehittämistoimissa tulee myös huomioida opiskelijoiden edustus, jos kehityshanke linkittyy erityisesti opiskelijoita koskettavaan toimintaan.
TREY pitää työryhmän ehdotusta 17 tärkeänä yliopiston toiminnan suunnittelun vaikuttavuuden näkökulmasta. Läheisyysperiaatteen mukaisesti tiedekuntia ja palveluyksiköitä ei tule kuormittaa yli henkilöstöresurssien, vaan panostaa prosessien ja toiminnan laaja-alaiseen johtamiseen. Yliopistot ovat vaativia asiantuntijaorganisaatioita, joissa ennakoiva johtaminen edesauttaa toimijoiden jaksamista ja hyvinvointia. TREY haluaa, että yliopisto kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen ja koordinoinnin kehittämiseen. Eri toimintojen ja toimielinten vuosikellot tukisivat myös yliopistoyhteisön mahdollisuutta seurata ja osallistua päätöksenteon prosesseihin aina valmistelusta päättämiseen.
Toimintakulttuurin näkökulmasta TREY pitää erittäin tärkeänä, että yliopistoyhteisössä osallistumista päätöksentekoon tuetaan laajasti. Työryhmän ehdotus 18 lausuntokierrosten merkityksestä on erityisen painava, jotta yhteisön jäsenet voivat aidosti osallistua kommentointiin. Opiskelijoiden näkökulmasta lyhyet lausuntoajat tarkoittavat sitä, että laajalla opiskelijayhteisöllä ja opiskelijajärjestöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta osallistua yliopistoyhteisön yhteisiin lausuntoihin. Jotta yliopisto edistää arvojaan toimintakulttuurissa tulee ymmärtää, miten avoimuus, moninaisuus, oppijalähtöisyys, rohkeus, sivistys ja vastuullisuus toteutuvat, jos yhteisön osallistumista rajataan. Lyhyet kommentointiajat voivat olla perusteltuja, jos kerrotaan miksi näin toimitaan.
MITÄ TYÖRYHMÄN RAPORTISTA PUUTTUU?
Edellä mainittujen huomioiden lisäksi seuraavat asiat ovat TREYn mielestä tarkastelua tarvitsevia asioita:
- Konsistorin alaisten neuvostojen on oltava tasakolmikantaisia.
- Rehtorin johtoryhmä on oltava tasakolmikantainen.
- Yliopiston hallituksen päätösvaltaan kuuluvissa akateemisissa asioissa kuullaan konsistoria ennen päätöstä. Ei tarvitse uutta lainsäädäntöä.
- Sekä kansainväliset opiskelijat että henkilöstö voivat osallistua päätöksentekoon kaikilla hallinnon tasoilla myös englanniksi.
- Yliopistoyhteisön jäsenillä on oltava aloiteoikeus.
- Rehtorin valinnassa käytettävät asiakirjojen on oltava julkisia, päätöksenteossa käytettävien aineistojen on oltava julkisia sekä yliopistoyhteisön käytössä.
- Yliopiston hallituksen jäsenten valinnan valmistelussa käytettyjen asiakirjojen on oltava julkisia ja yliopistoyhteisön käytettävissä.
- Operatiivisen johdon valintaprosesissa yliopiston hallitus käyttää apunaan nimitystoimikuntia, joissa on oltava opiskelijoiden ja henkilöstön edustus.
- Hallituksen jäsenten toimikausia pidennetään, jotta nimityskierroksia ei käydä vuosittain.
- Yliopiston hallituksella on oltava vuosikello, josta ilmenee eri toimielinten väliset keskustelut ja kuulemiset yliopistoyhteisön kanssa.
Allekirjoitukset
Annika Nevanpää Venla Monter
Hallituksen puheenjohtaja Pääsihteeri