Tiedekuntaneuvosto, mitä siellä tehdään ja mitä opiskelijaedustajat saavat kyseisestä toiminnasta itselleen? Kysyimme nämä kysymykset kolmelta hallopediltä eli hallinnon opiskelijaedustajista, jotka ovat toimineet oman tiedekuntansa tiedekuntaneuvostossa.
Millaisiin asioihin olet päässyt vaikuttamaan oman tiedekuntasi hallopedina?
”Tiedekuntaneuvossa on päätetty hieman korkeamman tason jutuista, esimerkiksi koko tiedekunnan opetustarjonnasta ja myös jopa opintokokonaisuuksien lakkauttamisesta. Viime aikoina ollaan nostettu esille esim. epätasa-arvoisia kohtelutapoja opiskelijavalinnoissa, jotka olivat vain jääneet valmistelijoilta huomiotta. Aiemmin olen toiminut tiedekunnan sisällä myös opintojen suunnitteluryhmissä, jossa päästiin paneutumaan oman alan kurssien sisältöön ja käytännössä valmistelemaan tuota opetustarjontaa sitten tiedekuntaneuvoston päätettäväksi.” Näin kertoo ITC-tiedekunnan varahallopedi Mika Pajala.
ENS-tiedekunnan hallopedi Mira Säe toteaa myös, että tiedekuntaneuvostossa tapahtuva opiskelijavaikuttaminen kokoaa yhteen niin yksittäisiä opintoaloja kuin koko tiedekuntaa koskevia keskustelunaiheita ja päätöksiä.
”Enimmäkseen itse vaikuttaminen tapahtuu pienemmissä ryhmissä etukäteen, joihin yleensä tarjotaan mahdollisuus myös opiskelijoille. Kauteni aikana keskustelussa on ollut mm. tiedekuntamme alojen HOPSit, opiskelijavalinta tekniikan aloille, ja opiskelujen kesto sekä opiskeluiden laatu tiedekunnassa. Ekaa ja tokaa käytiin enempi pienemmissä ryhmissä, mutta kyseltiin toki tiedekunnassakin mielipiteitä ja lisäksi opiskeluiden kestosta ja laadusta pääsin itse vaikuttamaan ja osallistuin mm. yliopiston viimeisimpään auditointiin, jossa arvioitiin yliopistomme toiminnan laatua ja toimivuutta”, kertoo Mira.
BEN-tiedekunnan hallopedi Laura Heino nostaa esiin, että tiedekuntaneuvoston kautta hän on päässyt pitämään tiiviimmin yhteyttä tiedekunnan henkilökuntaan. ” Tällä halloped-kaudella olemme puhuneet tiedekuntaneuvostossa mm. kampuskehityksestä sekä opiskelijoiden valmistumisen nopeuttamisesta, ja tälläsiin keskusteluihin onkin päässyt tuomaan arvokasta opiskelijanäkökulmaa”, Laura toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Pajala, Laura Heino ja Mira Säe. Lauran kuvan ottanut Anni Perkiö, TT-Kamerat.
Mitä halloped-toiminta on antanut sinulle?
”Halloped-toiminta on antanut etenkin rohkeutta avata suuta ja ajaa opiskelijoiden asemaa! Kun tiedekunnan henkilökunta on kokouksista tuttua, on kurssiasioistakin helpompi mennä keskustelemaan. Lisäksi hallopedina oppii ymmärtämään tiedekunnan ja yliopiston toimintaa laajemmin”, Laura toteaa. Muutkin vastaajat komppaavat, että tiedekuntaneuvostoissa toiminen on lisännyt ymmärrystä yliopiston toiminnasta sekä antanut myös rohkeutta opiskelijoiden asioiden ajamiseen.
”Ennen kaikkea rohkeutta toimia ja mahdollisuuden huomata, kuinka kaikki päättäjät ovat vain ihmisiä. Aluksi tuntui jännältä esittää huomautuksia kokouksessa, mutta rohkeus kasvoi, kun suurin osa niistä johti johonkin toimenpiteisiin tai selvityksiin. Ja henkilökunta onkin usein kiinnostunut kuulemaan meidän mielipiteitä. Vastaanotto on ollut aina lämmin. Nautin myös henkilökohtaisesti siitä, että työ on merkityksellistä. Henkilökunnaltakin jää valmistelussa asioita huomaamatta ja kaikista suurin vaikutusmuoto on se, että meillä on opiskelijoita ylipäänsä toimielimissä mukana silmät auki”, Mika täydentää.
Mira tiivistää hyvin: ” Ymmärrystä yliopiston rakenteesta ja tilanteesta, kontakteja, vaikutusmahdollisuuksia, linkki opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, kokouskäytänteitä”.
Mitä haluaisitte kertoa niille opiskelijoille, jotka pohtivat tiedekuntaneuvostoihin hakemista?
Haastatellut hallopedit olivat pohtineet ennen toimintaan lähtöä, riittävätkö omat rahkeet siihen. Kaikki kolme kuitenkin rohkaisevat hakemaan mukaan tiedekuntaneuvostoon, mikäli on vain kiinnostusta tuoda opiskelijoiden ääntä kuuluviin.
”Itse emmin, olenko riittävän pätevä, mutta käytännössä opiskelijana oleminen riittää pätevyyteen. Enempi kyse kiinnostuksesta ja opiskelijoiden äänen viemisestä eteenpäin! Jos vaikuttaminen tiedekuntatasolla kiinnostaa niin tää on hyvä paikka sille”, Mira toteaa.
Mika tuo ilmi, ettei hallopedin hommia tarvitse tehdä yksin, vaan siihen saa tukea muilta opiskelijaedustajilta. ” Tervetuloa mukaan, riippumatta taustasta. Mä olin suhteellisen tietämätön kun hain mukaan ja tässä sitä oppii. Ainoa mitä tarvitset, on aito halu tulla paikalle n. kerran kuussa ja mielenkiinto oppia ja esittää kysymyksiä, jos käsiteltävät asiat sellaisia herättävät. Opiskelijaedustajat myös pitävät yhtä ja perehtyvät asioihin usein ennakkoon. Yksin ei koskaan tarvitse osallistua kokoukseen”, Mika kertoo.
Laura tiivistää hyvin sen, miksi juuri opiskelijoita tarvitaan mukaan myös yliopiston päätöksentekopaikkoihin: ”Kannattaa ehdottomasti hakea hallopediksi! Opiskelijanäkökulman tuominen keskusteluihin on tärkeää eikä kukaan muu osaa tehdä sitä paremmin kuin me opiskelijat!”
Halloped-haut puksuttavat vielä tämän viikon loppuun asti, 15.9. on viimeinen hakupäivä. Mikäli innostut hakemaan esimerkiksi tiedekuntaneuvostoon Mikan, Miran ja Lauran innoittamana, niin lue lisää halloped-hauista ja hakemisesta TREYn nettisivuilta.