TREYn hiilineutraali tulevaisuus

Tiesitkö, että TREY on asettanut itselleen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä? Tämä tavoite on kirjattu niin ylioppilaskunnan linjapaperiin kuin ympäristöohjelmaankin. Tavoite on hieno ja myötäilee tämän hetken trendejä, kun tuntuu että kaikki Suomen valtiosta paikallisiin kyläyhdistyksiin asettavat hiilineutraaliustavoitteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Hienojen sanojen ja lupausten lisäksi tarvitaan kuitenkin konkretiaa ja tahtoa toteuttaa nuo lupaukset. 

TREYllä yksi konkreettisimpia toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi viime aikoina on ollut allekirjoittaneen palkkaaminen opinnäytetyöntekijäksi. Olen loppuvaiheen ympäristötekniikan opiskelija ja pääsin elokuussa aloittamaan TREYllä omaa diplomityötäni asiantuntijaorganisaatioiden hiilijalanjälkilaskennasta. Tehtävänäni on siis seuraavan muutaman kuukauden aikana laskea TREYn hiilijalanjäljet ensimmäisiltä toimintavuosilta ja näiden tulosten pohjalta luoda tiekartta kohti ylioppilaskunnan toiminnan hiilineutraaliutta. 

Ote Petran blogista.

Yksinkertaistetusti hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, paljonko organisaation toiminnasta aiheutuu päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Jotta esimerkiksi ylioppilaskunta voisi tehdä aidosti vaikuttavia päästövähennyksiä, on todella tärkeää tuntea lähtötilanne ja oman organisaation erityispiirteet. Tehokkaimmat päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat usein niille osa-alueille, joissa oma hiilijalanjälki on suurin. Ylioppilaskunnan kohdalla näitä osa-alueita voisivat olla esimerkiksi toimistotilojen energiankulutus tai matkustaminen. Varmuus tähän saadaan kuitenkin vasta kun oma laskentatyöni tulee valmiiksi. 

Joku saattaa nyt miettiä, että eihän ylioppilaskunta ole mitenkään iso tai saastuttava toimija, kannattaisi keskittyä ennemmin jonkun merkittävämmän saastuttajan toimien kehittämiseen. Olen toki samaa mieltä siitä, että kaikkien toimijoiden olisi syytä tarkastella omia päästöjään kriittisesti, mutta en missään nimessä koe, että ylioppilaskunta, tai mikään muukaan toimija, olisi liian vähäpätöinen tai merkityksetön ottaakseen osaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Esimerkin voima on todellinen ja sitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Ylioppilaskunta voi esimerkiksi kouluttaa sen piirissä toimivia järjestöjä, järjestöt puolestaan voivat kannustaa omia jäseniään ympäristöystävällisempään toimintaan, jäsenet puolestaan voivat innostaa omia läheisiään. Näin ehkä pieneltä tuntuvan projektin vaikutus kasvaakin paljon alkuperäistä suuremmaksi. 

-Petra 

Ps. Tulen myöhemmin kirjoittamaan siitä, millaista on tehdä opinnäytetyö ylioppilaskunnalle, joten kannattaa pysyä kuulolla, jos aihe kiinnostaa.