Vaikka TREYn historia alkaakin vasta vuodesta 2019, on tamperelaisilla ylioppilaskunnilla takanaan varsin pitkät ja vaiherikkaat menneisyydet.

Tamyn historian lasketaan alkaneen 22.11.1925, kun samana vuonna aloittaneen Kansalaiskorkeakoulun oppilasyhdistys aloitti toimintansa. Kansalaiskorkeakouluun pystyi pyrkimään jokainen opetukseen riittävät edellytykset osoittanut kansalainen koulutustaustasta riippumatta. Tämä oli Suomessa uutta.

Oppilasyhdistys muutti nimensä oppilaskunnaksi 1926, ja Kansalaiskorkeakoulu nimensä Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi vuonna 1930. Ensimmäisen kymmenen toimintavuoden aikana opiskelijoiden keskuudessa näkyivät Suomen yhteiskunnalliset jännitteet erityisesti sosialistikerhon ja isänmaallisen kerhon välillä. Vastaavasti sotien aika toi opiskelijoita yhteen. 1930-luvun alun vahva poliittinen ilmapiiri vaihtui sotien myötä jälleenrakentamisen hengessä yhtenäiseen toimintaan.

Vuonna 1945 Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Oppilaskunta (YKO) sai kilpailijakseen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Ylioppilaat (YY), joka kohosi ylioppilaskunnaksi 1949. Nämä kaksi opiskelijaorganisaatiota toimivat rinnakkain vuoteen 1971 saakka, jolloin oppilaskunta yhdistyi ylioppilaskuntaan.

1950-luvulla Yhteiskunnallinen Korkeakoulu alkoi etsiä uusia tiloja ja harkita muuttoa Helsingistä muualle, sillä opiskelijamäärät kasvoivat kovaa vauhtia ja Helsingin yliopisto kilpaili opetustarjonnallaan samoista opiskelijoista. Kaupungeista houkuttelevimmaksi osoittautui Tampere, jonne muuttamisesta päätettiin 1956 ja jossa opetus alkoi syksyllä 1960.

Tampereelle muuton aikoina syntyi monia opiskelijaomisteisia, nykyäänkin vaikuttavia instituutioita, kuten TOAS ja Juvenes Oy. Ylioppilaskunta uudisti myös omaa hallintoaan vuonna 1962 perustamalla edustajiston, ylioppilaskunnan korkeimman päättävän elimen.

Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti nimensä Tampereen yliopistoksi 1966. Samalla Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Ylioppilaista tuli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, lyhyemmin Tamy. 1960-luvulla opiskelijoiden arjen kehitystarpeet ja etujen ajaminen johti radikaaleihinkin toimiin. Yksi näistä oli maksulakko vuonna 1968, kun opiskelijat ottivat kantaa lukuvuosimaksun äkilliseen korotukseen. Maksujen korotus peruttiin. Lakolla oli vaikutusta myös yliopiston hallinnon uudistamiseen, sillä 1969 opiskelijat saivat edustajansa kaikkiin yliopiston toimielimiin. Opiskelijoiden edustus hallinnossa oli aikaansa edellä, sillä esimerkiksi Helsingissä opiskelijat pääsivät vastaavaan asemaan vasta 1990-luvun alussa. Myös yliopiston valtiollistaminen 1974 oli vahvasti opiskelijoiden ajama muutos.

1960-luvun lopulta 1970-luvun loppuun saakka edustajistopolitiikassa vaikutti vahva poliittinen vire, mutta 1980-luvun taitteen myötä myös sitoutumattomat ryhmät alkoivat kerätä kannatusta. Ehdokasmäärät ja äänestysaktiivisuus laskivat 1980-luvulla, sillä erilaiset yhden asian liikkeet ja muu yliopiston ulkopuolinen toiminta houkuttelivat opiskelija-aktiiveja. Solidaarisuus-, rauhan- ja kehitysyhteistyö korostuivat kansainvälisessä toiminnassa 1980-luvulta alkaen. Naiskulttuuripäivien järjestäminen aloitettiin 1982, ja ympäristöpolitiikan puolella keskityttiin esimerkiksi Tampereen arkkitehtuurisen kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Opiskelijoiden omistama Yo-talo tarjosi runsaasti vapaa-ajanvietettä: esimerkiksi 1970-luvun loppupuolella ohjelmaa ja tapahtumaa oli jokaiselle viikonpäivälle. Yo-talo kokosi myös monenlaista kulttuuriväkeä yhteen. Edelleen vuosittain järjestettävä Tampere Film Festival sai alkunsa Yo-talolla aloittaneen elokuvakerho Monroen piiristä.

1980-luvun puolivälistä lähtien ylioppilaskunnan toimintaa värittivät suuret hankkeet, esimerkiksi akateemisen Tampereen yliopiston liikunta- ja palvelutalo Atalpan rakentaminen sekä Radio 957, jossa Tamy oli pääomistajana vuodesta 1987 vuoteen 1992. Radiohanke aiheutti taloudellisia ongelmia, sillä mainosradion pyörittäminen oli odotettua hankalampaa liiketoimintaa.

Opintotuen ostovoima laski läpi 1980-luvun. Tamy piti sosiaalipoliittisia aiheita esillä esimerkiksi 1989 toimeentulopäivillä, joilla keskusteltiin kansalaispalkasta sekä ohjeistettiin toimeentulotuen hakemiseen. 1990-luvulla lama ja niukkuus iskivät opiskelijoihin kovaa. Opiskelijoiden keskeisin tavoite toteutui 1992 voimaan astuneen opintotukilain myötä, kun opintorahan lainapainotteisuutta vähennettiin.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla ympäristöasiat korostuivat Tamyn toiminnassa. Kaupunkipolitiikassa ajettiin esimerkiksi parempia polkupyöräilymahdollisuuksia, ja yliopistolla alettiin toteuttaa sekä seurata kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteita.

Valtakunnallisesti merkittävä keskustelunaihe 2000-luvun alussa oli opintoaikojen rajaus, jota vastustettiin voimakkaasti. Vuonna 2004 noin 10 000 opiskelijaa marssi Helsingissä, mitä ennen Tampereella oli marssinut tuhatpäinen opiskelijajoukko. Lopulta eduskunta päätti opintoaikojen rajauksesta 2005.

Tamyn piiristä on noussut monia politiikan, kulttuurin, tieteen ja taiteen vaikuttajia. Historiansa aikana Tamy on ollut mukana vaikuttamassa moniin nykypäivänä opiskelijoille jopa itsestäänselviin etuihin ja tukiin, sekä ottanut rohkeasti ja laajasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti.

TTYY:n historia alkaa virallisesti 29.9. 1965, kun Tampereen uuden kauppaoppilaitoksen luentosaliin Kalevaan oli kokoontunut 78 opiskelijaa valitsemaan keskuudestaan hallitusta, Tampereen teekkarien raatia. Tuolloin Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta TKY toimi myös nykymuotoisen TTY:n ylioppilaskuntana. Perustettu raati oli siis muodossaan ylioppilaskunnan esiaste, TKY:n paikallinen toimipiste.

Tampereen teekkarien ensimmäiset edustajistovaalit järjestettiin puolestaan 19.-20. marraskuuta 1968. Edustajiston kooksi muodostui tuolloin 35. Tampereen teekkarit kehittyi yhä eteenpäin vuonna 1969 ensimmäisen (osa-aikaisen) pääsihteerin myötä. Yhdistys sai hieman myöhemmin oikeuden lähettää SYL:n liittokokouksiin yhden ja STOL:n (Suomen tekniikan opiskelijoiden liitto) kaksi tarkkailijaedustajaa.

Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta syntyi asetuksella 3. marraskuuta 1972. Tampereen teekkareiden toiminta oli jo tässä vaiheessa niin itsenäistä, että siirtymä omaksi ylioppilaskunnaksi oli erittäin hallittu ja jopa huomaamaton.

70-luvun epävakaa maailma toi mukanaan politiikan aallon, mikä näkyi myös puolueiden lisääntymisessä TTKY:n edustajistossa. Poliittisempien listojen päämääriin lukeutuivat vahvat kannanotot maailman sekä lähempänä Suomen asioihin. Samaan aikaan TTKY aktivoitui myös valtakunnalliseen opiskelijavaikuttamiseen aiempaa enemmän SYL:n kautta.

1980-luvulla sitoutumattomat saivat jälleen enemmistöasetelman edustajistotoiminnassa, mutta samaan aikaan TTKY oli pahassa kriisissä: ylioppilaskunta ei kiinnostanut juuri ketään. Kriisi kulminoitui vuoden 1985 edustajistovaaleissa, joissa ehdokkaiden määrä oli täysin sama kuin tarjolla olevien edustajistopaikkojenkin.

Ylioppilaskunnan toimisto siirrettiin viimeiselle paikalleen päärakennukseen vuosien 1996 ja 1997 vaihteessa. Ennen toimiston siirtämistä palveluaika oli alkanut vakiintua tuttuun ja turvalliseen 8:30 – 16:00 -aikaväliin.