Suomi pyrkii kasvattamaan kansainvälisten osaajien määrää huoltosuhteen heiketessä. On ristiriitaista, että samalla moni poliittinen päätös tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan paikan opiskella. Yksi niistä on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävät lukuvuosimaksut: esimerkiksi Tampereen yliopisto perii jopa 12 000 euron lukuvuosimaksuja.
Yliopistojen rahoitustilanne on vaikea, mikä on viime aikoina konkretisoitunut myös Tampereen yliopistolla yhteistoimintaneuvotteluiden ja kampusrakennuksista mahdollisesta luopumisesta käytyjen keskustelujen myötä. Ei kuitenkaan ole oikein, jos yliopistot pyrkivät paikkaamaan rahoitusvajetta repimällä maksuja jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden selkänahasta.
Moni kiinnostuu Suomeen muuttamisesta kuultuaan hyvinvointivaltiosta ja edistyksellisestä, tasa-arvoa edistävästä politiikasta. Miksi saavutettava, maksuton koulutus ei siis voisi olla myös suomalaisten korkeakoulujen valttikortti? Leikkauspaineissa rimpuilevien korkeakoulujen on vaikea kilpailla laadukkaalla koulutuksella ja yksilöllisellä tuella.
Lukuvuosimaksujen aiheuttama taloudellinen paine saa kansainväliset opiskelijat keskittymään tiukasti opintoihinsa ja niiden rahoittamiseen hanttihommilla. Tampereen kaupunkikin hyötyisi, jos tänne tulevilla kansainvälisillä opiskelijoilla olisi enemmän aikaa ja energiaa muuhunkin kuin opiskeluun. Kun nostaa päänsä kirjasta, ehtii myös tutustumaan ja kiintymään elinympäristöönsä, oppimaan suomalaista työkulttuuria vaikka vapaaehtoistyössä sekä luomaan niitä ehkä elinikäisiä ihmissuhteita, joiden takia tänne lopulta halutaan jäädä.
Aliisa Toivanen
Kansainvälisten asioiden ja koulutuspolitiikan asiantuntija, Tampereen ylioppilaskunta