Ei ole itsestäänselvyys, että yliopistoyhteisö saa osallistua päätöksenteon valmisteluun yliopistossa. Viime syksynä oli hienoa nähdä kuinka yliopiston johtamisjärjestelmää ja johtosäännön muutostarpeiden selvittämistä varten perustettiin työryhmä, joka osallisti yliopistoyhteisön eri ryhmiä. Ryhmä tuotti yliopiston työstään raportin, jossa oli 18 muutosehdotusta. Raporttiin pääset tutustumaan yliopiston intrassa. Työryhmän raportin pohjalta yliopiston hallitus päätti joulukuussa yliopiston tarkistetusta johtosäännöstä, joka tuli voimaan 1.1.2021.
TREY julisti vuonna 2020, ettei tamperelainen säätiöyliopisto ole valmis. Puheenvuoro liittyi opiskelijoiden muutosvaatimuksiin yliopiston johtamisjärjestelmään ja johtosääntöön. Vaatimuksen takana oli ajatus yliopiston toimintarakenteesta, jossa aktiivinen ja vuorovaikutteinen dialogi vie yliopistoyhteisöä eteenpäin. Opiskelijat vaativat huolellista ja avointa prosessia, johon jokainen yliopistoyhteisön jäsen voi osallistua.
Yhteisön osallistumisesta
Yliopistoyhteisö pääsi osallistumaan aiemmin mainitun työryhmän raportin kommentointiin. Yksittäiset yliopistolaiset, erilaiset ryhmät, toimielimet ja edustajat toivat yli 200 kommentin kautta mielipiteensä esiin raportin 18 ehdotukseen. Tampereen ylioppilaskunta antoi omat kommenttinsa raporttiin ja kannusti opiskelijoita sekä opiskelijajärjestöjä osallistumaan työhön. TREYn lausuntoon pääset tutustumaan TREYn nettisivuilla. Kaikki näytti hyvältä ja työ jatkui yliopiston hallituksessa, jossa yliopistoyhteisön kommenttien lisäksi raportin nostoja arvioitiin juridisesti.
Työryhmän raportin 18 ehdotuksen pohjalta yliopiston hallitus teki kuitenkin vain neljä muutosta johtosääntöön. Suurin osa ehdotuksista siis karsiutui pois ennen lopullista päätöstä. Nämä muutokset olivat seuraavat: Jatkossa konsistori valitsee puheenjohtajansa professorijäsenten keskuudesta, konsistorin jäsenet voivat jatkossa toimia yksittäistä asiaa valmistelevissa konsistorin itse asettamissa ryhmissä, provosti toimii konsistorin kokousvalmistelijana ja tiedekuntaneuvostoihin voi kuulua yhdeksän, kaksitoista tai viisitoista jäsentä erillisen päätöksen perusteella.
Keskittynyttä päätöksentekoa
Yliopistoyhteisölle hallituksen päätös oli osoitus taas keskittyneestä päätösvallasta. Yliopistoyhteisö tai yliopiston toimielimet, kuten konsistori ja tiedekuntaneuvostot eivät päässeet kertomaan näkemyksiä hallituksen päätettäväksi valmisteltuun johtosääntöluonnokseen. Kuuleminen olisi ollut toivottavaa, koska yliopiston sisällä on erilaisia riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita. Toimielimet eivät ole täysin itsenäisiä. Esimerkiksi yliopiston hallitus päättää johtosäännöistä ja johtosäännössä on konsistoria koskevia määräyksiä. Kuulemisella olisi saatu perustellusti näkemykset esiin päätöksentekoa varten.
Muutokset kuitenkin osoittavat, että yliopistolla on käynnistetty vuoropuhelu yliopiston järjestäytymisestä, johtamisjärjestelmästä ja johtosäännöstä. Tarkennukset hallinnon toimielinten tehtäviin ja rooleihin ovat merkittäviä, vaikka ne vasta käynnistävät kehittämistoimet. Käsittelystä jäi esimerkiksi uupumaan muut muutostarpeet, jotka eivät tulleet työryhmän raportissa esille. Tulevaisuutta varten toivon, että kaikilla yliopiston toimijoilla on kanava antaa aloitteita. Aloiteoikeus tukisi yliopistoyhteisön sisällä aktiivista osallistumista yhteisiin asioihin.
Tamperelainen säätiöyliopisto ei tullut valmiiksi johtosääntömuutosten pohjalta, mutta osoitti yhteisön halun osallistua, tuoda esiin näkemyksiä ja seurata aktiivisesti yliopistossa tapahtuvia asioita. Muistutan, että yliopistoihin organisaatioina kuuluu keskeisesti keskeneräisyys. Yliopistojen tehtävät liittyvät uuden tiedon etsimiseen ja sivistyspyrkimyksiin. Jatkuva halu oppia, ymmärtää omaa maailmankuvaa ja reflektoida muiden näkemyksien kanssa ovat läsnä yliopistolaisten arjessa. Odotankin, että yliopistoyhteisön osallistumista tuetaan yhä vahvemmin.