TREYllä on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, jotka neuvovat ja tukevat häirintää, ahdistelua, kiusaamista, syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua kohdanneita opiskelijoita. Häirintäyhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä silloinkin, kun on epävarma tilanteestaan tai haluaisi vain keskustella mahdollista tavoista puuttua häirintään. Tarvittaessa häirintäyhdyshenkilö ohjaa lisäavun piiriin.

Häirintäyhdyshenkilöt toimivat opiskelijan ehdoilla, eikä mitään jatkotoimenpiteitä tai yhteydenottoja tehdä ilman suostumusta. Kaikki häirintäyhdyshenkilöiden kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia.

Voit olla yhteydessä sähköpostitse joko molempiin häirintäyhdyshenkilöihin (hairinta(at)trey.fi) tai jompaan kumpaan (hairintamies(at)trey.fi, hairintanainen(at)trey.fi).

Häirinnästä voi ilmoittaa, halutessaan anonyymisti, myös TREYn häirintälomakkeen kautta.

Häirintäyhdyshenkilöt

TREYn häirintäyhdyshenkilöt Laura ja Mikko

Häirintäyhdyshenkilö Mikko Salminen

hairintamies(at)trey.fi, puh. 040 713 0070

Häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia

hairintanainen(at)trey.fi, 040 713 0074

Mitään häirintää ei tarvitse tai kuulu sietää. Mikäli häirintää kuitenkin esiintyy, on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti:

  1. Ilmaise häiritsijälle selvästi ja yksiselitteisesti, ettet pidä hänen sinuun tai johonkin muuhun kohdistamastaan toiminnasta.
  2. Jos et uskalla yksin mennä häiritsijälle kertomaan, voit pyytää avuksesi ystävän tai esimerkiksi ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilön. Myös esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen on yksi vaihtoehto
  3. Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketä on ollut läsnä tätä häirintää todistamassa.
  4. Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten teksti- tai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä.
  5. Ota yhteys ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön, joka auttaa sinua selvittämään tapausta täysin luottamuksellisesti

Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa, negatiivissävyistä, toista alistavaa toimintaa, joka ilmenee tekoina tai laiminlyönteinä. Myös yksittäiset, lievemmätkin teot voivat olla epäasiallista kohtelua kohdistuessaan toistuvasti samoihin henkilöihin. Kohteluun liittyy jossain määrin toistuvuutta tai olotilan pysyvyyttä, jotta haitta tai vaara terveydelle voi syntyä. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kanssaopiskelija tai yliopiston henkilökunnan jäsen.

Häirintä voi kohdistua esimerkiksi ikään, ihonväriin, mielipiteisiin, vakaumukseen tai on luonteeltaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Häirintää on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Vihjailu, asiaton ilmehtiminen ja elehtiminen, sopimaton koskettelu, asiattomat yhteydenotot ja karkea puhe ovat häirintää.

Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Henkinen väkivalta tuntuu ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä tai uhkaavalta ja saa tuntemaan puolustuskyvyttömyyttä.

Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi

  • Uhkailu ja huutaminen
  • Fyysinen ja henkinen väkivalta
  • Ihmisen ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän perusteeton kielteinen arvostelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen
  • Eristäminen yhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta

Kaikki häirintäyhdyshenkilöiden kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä ilman ilmoittajan lupaa. Häirintäyhdyshenkilön tehtävänä ei ole rangaista häirinnästä syytettyä, vaan yhdyshenkilö tukee ja neuvoo häirintää kohdanneita opiskelijoita ja hänen kanssaan voi pohtia, miten asiassa edetään. Häirintäyhdyshenkilö voi häirintää kokeneen toiveesta esimerkiksi ottaa yhteyttä syytettyyn häiritsijään ja kuulla tätä tilanteesta. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla asiasta kuulluksi.

Tapausten käsittely on tilannekohtaista, mutta tyypillisesti häirintätapauksen selvittely etenee seuraavasti:

  1. Yhteydenotto saapuu häirintäyhdyshenkilöille sähköpostitse, TREYn häirintälomakkeella tai puhelimitse.
  2. Häirintäyhdyshenkilöt kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Häirintäyhdyshenkilöiden kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin.
  3. Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja häirintäyhdyshenkilöt kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta.
  4.  Jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita, ehdottavat häirintäyhdyshenkilöt yhteistä tapaamista, jossa asiasta voidaan keskustella tai sopia. Häirintäyhdyshenkilö voi olla paikalla ohjaamassa keskustelua tai poistua pyydettäessä paikalta.
  5. Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen.

Mikäli toinen osapuoli tapauksessa on yliopiston henkilökunnan edustaja, ottavat häirintäyhdyshenkilöt yliopiston edustajan mukaan tapauksen selvittelyyn.