Opiskelijoiden oikeudet ja vastuut yliopistoyhteisön jäseninä

Opiskelijoilla Tampereen yliopistossa on erilaisia oikeuksia ja vastuita. Opiskelijan oikeudet pohjautuvat Suomen lakeihin, yliopiston omiin sääntöihin ja ohjeisiin. Lista opiskelijoiden oikeuksista ja vastuista on työkalu rakentavalle vuorovaikutukselle opiskelijoiden ja yliopiston henkilöstön välillä. Usein parhaan mahdollisen lopputuloksen omien oikeuksien ajamiseen saa keskustelemalla ja perustelemalla oma kanta mahdollisimman hyvin, huomioiden myös toisen osapuolen näkökulman asiaan. Listan tarkoituksena on tarjota tietoa periaatteista ja käytännöistä liittyen opiskelijan oikeuksiin Tampereen yliopistossa. Mikäli kohtaat näiden asioiden kanssa ongelmia, voit aina kääntyä ylioppilaskunnan puoleen. Ylioppilaskunnan työntekijöiden yhteystiedot löydät täältä.

Yliopistoyhteisö muodostuu kolmesta osapuolesta: professorit, opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja opiskelijat. Kaikilla osapuolilla on omien oikeuksiensa lisäksi omat velvollisuudet suhteessa muihin yhteisön jäseniin. Jotta yliopisto olisi mahdollisimman hyvä paikka oppia, tehdä tutkimusta ja merkittävä toimija yhteiskunnassa, tulisi jokaisen yliopistoyhteisön ryhmän pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Opiskelijalla on oikeus:

Olet opiskelijana oikeutettu opinto-ohjaukseen, ja yliopistolla on velvollisuus järjestää sitä.

Opiskelijalle on erittäin tärkeää saada riittävästi opinto-ohjausta, jotta hän pystyy valitsemaan yliopiston laajasta opetustarjonnasta itselleen sopivimmat ja kiinnostavimmat valinnaiset opinnot. Hyvä opetus sisältää ohjausta, mutta jokaisen opiskelijan kannattaa käyttää rauhassa aikaa opintojensa kulun hahmottamiseen, omien intressien pohtimiseen ja niistä keskustelemiseen ammattilaisten kanssa. Opinto-ohjauksen saaminen on myös ensisijaista sujuvan opintojen etenemisen ja oman oppimismotivaation ylläpitämiseksi. Ammattimaista opinto-ohjausta ei voida korvata opiskelijoiden omalla vertaisohjauksella, jonka rooli on aina yliopiston tarjoaman ammatillista opinto-ohjausta täydentävää. Valinnaiset kurssit auttavat opiskelijaa profiloimaan omaa osaamistaan ja markkinoimaan itseään sopivimmalle työnantajalle.

Opiskelijana olet myös oikeutettu opinnäytetöiden asialliseen ohjaukseen. Mikäli ohjauksesta vastaava henkilö osoittaa välinpitämättömyyttä opinnäytetyön ohjausta kohtaan, vaikka sen takia, ettei alkuperäinen ohjaaja ole opinnäytetyön aiheen asiantuntija, on opiskelija oikeutettu saamaan asianmukaista ohjausta toisaalta. Suunnitelmalliseen opinto-ohjaukseen kuuluu olennaisesti myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekeminen, jonka hyödyllisyys on kiistaton.

Lisätietoa tuutoroinnistaopintojen ohjaamisesta ja tuesta löydät TREYn sivuilta.

(Perusteena: Yliopistolaki 40 §)

Yliopiston on järjestettävä opetus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa tavoitteellisessa suorittamisajassa. Tavoiteajat vaihtelevat hieman aloittain. Tavoiteajan päättymisen jälkeenkin on mahdollista hakea lisäaikaa, jota myönnetään vähintään puoli vuotta ja enintään kaksi vuotta kerrallaan.

Opetussuunnitelmiin on kirjattu useita moninaisia kurssien suoritusmuotoja, jolloin opiskelijan on mahdollista suorittaa kursseja kaikilla merkityillä suoritusmuotomahdollisuuksilla. Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja myös kesälukukauden aikana.

(Perusteena: Yliopistolaki 41 §, 42 § ja TAU Tutkintosääntö)

Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan esteettömästi ja saada omien opintosuoritusten arviointi suhteutettuna omiin esteisiin.

Suomen perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuus yhtenä ihmisen perusoikeuksista. Tämä koskee esteettömyyttä opiskelussa. Ketään ei siis saa asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, vaan kaikille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Yhdenvertaisuuslaissa käsitellään tarkemmin myös koulutusta ja siinä kielletään syrjintä koulutuksen saamisessa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja työuralla etenemiseksi.

Mikäli opiskelijalla on todettu esteellisyys, omaan todettuun rajoitteisuuteen kuten aistivammaisuuteen tai luki- ja paniikkihäiriöihin on mahdollista saada yliopistolta poikkeusjärjestelyjä arviointikäytännöissä ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja. Erityisjärjestelyistä on sovittava ennakkoon yliopiston henkilökunnan kanssa. Vaikeavammaisille ihmisille on myös taattu kunnan puolelta oikeus henkilökohtaiseen apuun.

(Perusteena: Suomen perustuslaki 6 §, Yhdenvertaisuuslaki 5 §, Yliopistolaki 37 a §, Vammaispalvelulaki 8 c §, TAU Arviointiohje)

Tentin tai muun opintosuorituksen korjaamiseen saa mennä aikaa enintään kolme viikkoa. Mikäli maksimiaika ylittyy, on opiskelijan oikeus vaatia arvosanaa opintosuorituksesta. Kolmen viikon korjausaika pätee myös sähköisesti suoritettuihin tentteihin. Kesällä suoritetuilla opintosuorituksilla on kuitenkin pidempi arvosteluaika.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 27 §)

Ollessaan tyytymätön opintosuorituksen arviointiin, opinnäytetöiden arviointiin, opintojen hyväksilukuun liittyviin päätöksiin, päätöksiin koskien lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi tai päätökseen koskien opinto-oikeuden palauttamista, opiskelija voi pyytää oikaisua kyseiseen asiaan.

Opinnäytetöiden tai muiden vastaavien opintosuoritusten arviointi- ja oikaisumenettelyssä on voimassa se, mitä niistä on yliopistolain (558/2009) 44 §:ssä, 82 §:ssä, 83 §:ssä ja 84 §:ssä säädetty. Opiskelija voi tehdä yliopiston johtosäännön mukaisesti tiedekuntaneuvostolle kirjallisen oikaisupyynnön opinnäytetyön arvioinnista 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Muiden kuin opinnäytetöiden arviointiin liittyvien opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta tai päätöksen tehneeltä henkilöltä. Aineopintoihin sisältyvän opinnäytteen arviointiin tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle. Tässä kappaleessa mainittujen oikaisupyyntöjen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opinnäytetyötä koskevassa oikaisutilanteessa kannattaa aluksi ottaa yhteyttä oman tiedekunnan opintopäällikköön, joka pystyy neuvomaan oikaisuprosessin etenemisessä. Mikäli tiedekuntaneuvosto näkee tarpeelliseksi, oikaisupyynnön jälkeen nimetään syventävien opintojen opinnäytetöille kolmas arvioija, jonka arviointi on ratkaiseva. Tiedekuntaneuvosto ei kuitenkaan voi laskea jo annettua arvosanaa vaan se voi joko olla tekemättä mitään, lähettää opinnäytetyön uudelleen arvioitavaksi tai korottaa työn arvosanaa. Syventävien opintojen opinnäytetöiden oikaisun uudelleenarviointia ei voi hakea Tampereen yliopiston muutoksenhakulautakunnasta.

(Perusteena: Yliopistolaki 82 §, TAU Tutkintosääntö 35 §)

Opintojen arviointi on erittäin tärkeä oppimistilanne. Oppimisen kannalta on tärkeää, että opintosuorituksesta saa arvosanan lisäksi palautetta. Kirjallinen tai suullinen palaute opintosuorituksesta mahdollistaa kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä, missä asioissa opiskelijalla on vielä kehittymisen varaa.

Opiskelija voi halutessaan saada tenttivastauksensa kopiona opintosuorituksesta vastaavalta opettajalta kuuden kuukauden ajan suorituspäivästä. Kurssiarvioinnin perusteet tulee olla julkisesti tiedossa ennen arviointia ja opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita on sovellettu hänen omalla kohdallaan.

Halutessaan tietää opintosuorituksensa arvioinnista, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintosuorituksesta vastaavaan henkilöön ja sopia tapaaminen, jossa opintosuoritusta voidaan käsitellä ja siitä voi saada palautetta.

(Perusteena: TAU Arviointiohje 9 §)

Opiskelija saa uusia opintosuorituksensa arvioinnin tuloksesta riippumatta, ellei yliopiston säännöissä muuta sanota. Opiskelijalle tulee ilmoittaa viimeistään arvioinnin yhteydessä, miten arvosanaa on mahdollisuus korottaa. Opetukseen liittyvien tenttien uusintojen ajankohdista tulee saada tietoa hyvissä ajoin ja uusintamahdollisuus tulee järjestää kohtuullisen ajan sisällä alkuperäisestä suorituksesta. Saman opintojakson useista suorituksista on voimassa korkein arvosana tai myöhempi laajuudeltaan suurempi suoritus.

Opetuksen aikaisesta opintosuoritusten tai oppimisprosessien arvioinnista ei tarvitse järjestää uusintamahdollisuutta opetukseen liittyvää tenttiä lukuun ottamatta. Myöskään opinnäytettä ei voi uusia.

(Perusteena: TAU Arviointiohje 12 §)

Opiskelijan pääsääntöinen tulonlähde on opintotuki, joka koostuu opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Näiden lisäksi on mahdollista hakea yleistä asumistukea kattamaan asumisen kustannuksia.

Myös opiskelijat ovat kuitenkin oikeutettuja toimeentulotukeen silloin, kun heidän tulonsa eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Jos välttämättömät menosi ylittävät käytössä olevat tulosi, sinulla on oikeus toimeentulotukeen.

Lisätietoa toimeentulosta  ja asumisesta löydät TREYn sivuilta.

(Perusteena: Suomen perustuslaki 19 §, Laki toimeentulotuesta 2 a § luvut 2-3)

Opiskelijoiden pääsäntöinen terveydenhuolto toimii ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) kautta. Heinäkuussa, iltaisin ja viikonloppuisin YTHS:n toimipisteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti kiinni. Opiskelijan kannattaakin ottaa tuolloin yhteyttä kunnallisiin terveydenhuolto- tai terveydenhoitopalveluihin, jotka päivystävät myös kesäisin. Opiskelijalla on oikeus käyttää opiskelupaikkakuntansa kunnallisia perusterveydenhoitopalveluja hänen kotipaikkakunnastaan riippumatta. Jatko-opiskelijat eivät kuulu YTHS:n piiriin.

Opiskelijan ei pidä eikä kannata opiskella oman terveytensä kustannuksella. Opiskelijalla on oikeus olla sairaslomalla ja saada täten sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan kymmenen arkipäivän pituisen omavastuujakson jälkeen sairasloman alkamisesta. Siirtymällä sairauspäivärahalle opintotuen piiristä säästät opintotukikuukausiasi ja vältyt joutumasta opintotuen edistymisen seurantaan liian vähäisten opintosuoritusten takia. Sairauspäivärahaa kannattaa hakea, jos sairaus ei ole lyhytaikainen ja se estää opiskelemasta normaalisti.

(Perusteena: Terveydenhuoltolaki 17 §, Sairausvakuutuslaki 8. luku)

Suomen perustuslain mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Jokaisen ihmisen on kunnioitettava toista omana itsenään ilman suoraa tai epäsuoraa syrjintää, kuten esimerkiksi tahallista huomiotta jättämistä.

Yhdenvertaisuuslaissa määritellään tarkemmin, mitä syrjintä tarkoittaa. Syrjinnäksi lasketaan selkeän epätasa-arvoisen kohtelun (välitön syrjintä) lisäksi myös se, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden (välillinen syrjintä) sekä toiselle annettu ohje tai käsky syrjiä. Myös häirintä on lain mukaan syrjintää.

Lain mukaan seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Häirintää ei ole helppo määritellä yksiselitteisesti, mutta häirinnän tunnistamisessa kannattaa luottaa omaan vaistoon. Jos toisen käytös tuntuu häiritsevältä, se on häirintää.

Mikäli tunnet kokeneesi häirintää toiselta opiskelijalta, professorilta tai muulta yliopiston henkilöstöön kuuluvalta jäseneltä, voit ottaa luottamuksellisesti yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin, jotka palvelevat kaikissa häirintään liittyvissä tilanteissa. Lisätietoa häirintäyhdyshenkilöiden toimenkuvasta ja yhteystiedot löydät TREYn sivuilta. TREYn sivuilta löydät myös lisää tietoa yhdenvertaisuudesta.

(Perusteena: Suomen perustuslaki 7 §, Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 5 § – 8 §, 10 § -12 §, Yhdenvertaisuuslaki 6 §)

Opiskelija, joka ei pysty suorittamaan tutkintoaan loppuun opintoajan puitteissa, voi hakea yliopistolta lisäaikaa. Lisäajan hakeminen tapahtuu toimittamalla tiedekuntaan lisäaikahakemus, jonka liitteenä on valmistumissuunnitelma. Valmistumissuunnitelmassa opiskelija kuvaa muun muassa puuttuvien opintojen aiottuja suoritusajankohtia ja lukuvuosittaista suoritustahtia. Jos opiskelija ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija kuitenkin myöhemmin haluaa jatkaa opintojaan, tulee hänen hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskelijat, joiden opintoaika päättyy kevätlukukauden lopussa (31.7.), hakevat lisäaikaa viimeistään 30.4., ja ne, joiden opintoaika päättyy syyslukukauden lopussa (31.12.), hakevat lisäaikaa viimeistään 31.10. Päätös lisäajan myöntämisestä annetaan noin kuukauden kuluessa hakuajan päättymisen jälkeen.

Opiskelijan, joka on vastaanottanut opiskelupaikan ennen 1.8.2005, opiskeluoikeus voidaan passivoida, jos hän ei kolmena peräkkäisenä edeltävänä lukuvuotena ole suorittanut opintoja Tampereen yliopistossa. Opiskelijan opiskeluoikeus säilyy ja se voidaan palauttaa dekaanin päätöksellä tutkinnon loppuun suorittamista varten. Jos opiskelijan opinto-oikeus passivoidaan, ei hän voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumista eikä täten voi saada kirjauksia opintosuorituksista.

Lisätietoa lisäajasta ja sen hakemisesta löydät opiskelijan oppaasta.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 13 §)

Opiskelijalla on oikeus todistaa soveltuvuus alalle, jota hän opiskelee. Ennen kuin opiskelijan opiskeluoikeutta perutaan, tulee yliopiston antaa opiskelijalle mahdollisuus tulla kuulluksi. Lisäksi opiskelijan tilanteesta tulee tehdä selvitys, jossa on käsitelty kaikki päätökseen vaikuttavat asiat.

Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa alalle soveltumattomuuden perusteella, hän voi hakea muutosta opiskeluoikeuden menettämiseen osoittamalla, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa tällöin yliopistolle terveydentilaansa koskevat lausunnot.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston on kuitenkin selvitettävä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuuksista hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

Opiskelija voi hakea muutosta opiskeluoikeutensa menettämistä tai palauttamista koskevaan päätökseen opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän sisällä päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli sinua epäillään alallesi soveltumattomaksi, ota suoraan ja välittömästi yhteyttä ylioppilaskunnan koulutuspoliittiseen asiantuntijaan.

(Perusteena: Yliopistolaki 37 a- b §, 43 a-d §, 45 §, 45 a §, Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta 1 § – 14 §)

Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on yliopiston tutkintosäännön perusteella oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Yliopisto voi määrittää järjestysäännöt, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

(Perusteena: Yliopistolaki 41 a §, TAU Tutkintosääntö 34 §)

Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Monissa tutkinto-ohjelmissa on erikseen omia hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT) käytäntöjä. Riippuen tutkinto-ohjelmasta esimerkiksi työkokemuksella tai työharjoittelulla on voinut korvata opintojaksoja. Yliopiston tutkintosäännön mukaan opinnäytetyötä ja siihen sisältyvää kypsyysnäytettä ei voida hyväksilukea. Hankitun osaamisen tunnistamisesta voi kysyä vaikkapa opintosuunnittelijalta tai -koordinaattorilta.

(Perusteena: Yliopistolaki 44 §)

Opiskelijan vastuulla on:

Opetuksen kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tietää, miten yliopiston opetusta pystyisi kehittämään. Koska opiskelijat ovat suoraan yhteyksissä opetukseen, on heitä varten toteutettu kurssipalautejärjestelmä. Palautteiden perusteella pystytään kehittämään opetusta, helpotetaan opetussuunnitelmatyötä ja seurataan yliopiston opetuksen laatua. Palautetta kerätään myös kandipalautteen kautta. Kandipalaute on valtakunnallinen palautekysely, jolla selvitetään mm. opintojen sujuvuutta, ja vuodesta 2015 lähtien palautteen tulokset on vaikuttanut yliopistojen perusrahoituksen jakamiseen. Lisäksi eri aloilla toteutetaan muitakin kyselyjä, kuten esimerkiksi TEKin valmistuneen kysely.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 3 §)

Tampereen yliopiston tutkintosäännöstä: ”Osana opintojen ohjausta alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman kullekin tutkinnolle ja päivittää sitä. Jatko-opiskelija tekee tutkimus- ja opintosuunnitelmat ja päivittää niitä. Opintosuunnitelmassa opiskelija esittää tutkintoonsa sisältyvät opintokokonaisuudet ja opintojaksot sekä niiden suoritusajankohdat, mahdollisen kansainvälistymisosion suorittaminen mukaan luettuna.”

HOPSin tarkoituksena ei ole olla yksi pakollinen velvoite, joka pitää hyväksyttää ennen kuin voi valmistua, vaan sen on tarkoitus olla työkalu, jonka avulla omien opintojen suunnittelu olisi helpompaa. Yliopiston toteuttaman opintojen ohjauksen yhtenä tehtävänä on auttaa opiskelijoita tekemään itselleen HOPSit.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 22 §)

Yliopistolain mukaisesti yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopistoin opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat. Kaikki yliopistoyhteisöön kuuluvat ovat vastuussa yliopiston yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. On tärkeää, että kaikki edistävät omalla toiminnallaan yhdenvertaisuutta ja ilmoittavat mahdollisista epäkohdista eteenpäin. Tampereen yliopistolla on nollatoleranssi epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen suhteen.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvään syyn perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi kiellettyä on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain eli tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Tampereen ylioppilaskunnassa opiskelijatoiminnassa ei hyväksytä syrjintää tai häirintää ja siihen puututaan. TREYn linjapaperista: ”Kaikki opiskelijat ikään, kansallisuuteen, etnisyyteen, ihonväriin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, terveydentilaan, toimintakykyyn, vakaumukseen, perhetilanteeseen tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta ovat yhdenvertaisia ylioppilaskunnan ja yliopistoyhteisön jäseniä, ja kokevat olonsa yhtä tervetulleiksi niiden toiminnassa. Mikään edellä mainituista henkilöön liittyvistä tekijöistä ei vaikuta opintoihin hakeutumiseen tai vaikeuta yliopistolla sekä opiskelijajärjestöissä toimimista, tai heikennä kenenkään asemaa opinnoissa, opintoihin liittyvissä palveluissa tai päätöksenteossa.”

(Perusteena: Yliopistolaki, Yhdenvertaisuuslaki, Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetty laki, Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2019-2020, Tampereen ylioppilaskunnan TREYn linjapaperi)

Opiskelijan pitää ilmoittautua keskistetysti järjestettävään arviointitilaisuuteen viimeistään viikko (7 vuorokautta) ennen tilaisuutta yliopiston sähköisen järjestelmän kautta. Opiskelija voi ilmoittautua ainoastaan yhteen samanaikaiseen opintosuorituksen arviointiin kerrallaan ja vain ilmoittautuneiden vastauspaperit toimitetaan tarkastettavaksi.

Sähköiseen näyttöön voi ilmoittautua, kun opettaja on avannut näyttöön ilmoittautumisen järjestelmässä. Opiskelijan tulee itse huolehtia, että hänellä on oikeus suorittaa varaamansa näyttö ja että hän varaa suoritusajan riittävän ajoissa suhteessa näytön suoritusperiodiin. Samaan näyttöön voi olla vain yksi varaus kerrallaan ja peruuttamaton varaus lasketaan suoritukseksi. Varauksen voi kuitenkin perua tai vaihtaa ennen varatun ajan alkua.

(Perusteena: TAU Arviointiohje 15 §, 19 §)

Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksojen toteutuskerroille yliopiston ohjeiden mukaisesti. Mikäli toteutukseen ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin sille voidaan ottaa, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein, mikä tarkoittaa, että ryhmään otetaan ensisijaisesti ne opiskelijat, joille opintojakson on opetussuunnitelman mukaan pakollinen. Tiedekunnat ja opetusta tarjoavat erillisyksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista. Etusijajärjestys tulisi kuitenkin olla tiedossa opiskelijoilla etukäteen.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 8 §)

Opiskelijan vastuulla on perua oma ilmoittautumisensa opintojaksolle ennen toteutuksen alkua, mikäli hän ei aio osallistua toteutuskerralle. Tällä tavoin toteutuskerroilla, joilla opiskelijoita joudutaan karsimaan ryhmäkoon vuoksi, saadaan mukaan mahdollisimman monta opiskelijaa, joiden tavoitteena on suorittaa kyseinen opintojakso sillä toteutuskerralla.

Opiskelijan on peruttava ilmoittautuminen keskitetysti järjestettäviin arviointitilaisuuksiin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä. Mikäli opiskelija ei peru ilmoittautumistaan ja jättää saapumatta arviointitilaisuuteen, menettää hän tenttikerran ja opintosuoritus arvioidaan hylätyksi. Sähköisesti järjestettävän tentin voi perua tai vaihtaa ennen varatun ajan alkua. Koska opettaja voi päättää opiskelijoille tarjottavien sähköisen näytön suorituskertojen määrän ja peruuttamaton varaus lasketaan suorituskeksi, voi kyseinen tenttikerta olla ainut mahdollisuus läpäistä opintojakso.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö, TAU Arviointiohje 15 §, 19 §)

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelija, joka laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, menettää opiskeluoikeutensa. Lukuvuosi-ilmoittautuminen ei kuitenkaan koske opiskelijoita, jotka osallistuvat tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

(Perusteena: TAU Tutkintosääntö 14 §)

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun yliopistolain mukaisessa säädetyssä ajassa joko menettää opiskeluoikeutensa tai on velvoitettu hakemaan lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseksi. Opiskelijat, joiden opintoaika päättyy kevätlukukauden lopussa (31.7.), hakevat lisäaikaa viimeistään 30.4., ja ne, joiden opintoaika päättyy syyslukukauden lopussa (31.12.), hakevat lisäaikaa viimeistään 31.10. Päätös lisäajan myöntämisestä annetaan noin kuukauden kuluessa hakuajan päättymisen jälkeen.

Opiskelijan, joka on vastaanottanut opiskelupaikan ennen 1.8.2005, opiskeluoikeus voidaan passivoida, jos hän ei kolmena peräkkäisenä edeltävänä lukuvuotena ole suorittanut opintoja Tampereen yliopistossa. Opiskelijan opiskeluoikeus säilyy ja se voidaan palauttaa dekaanin päätöksellä tutkinnon loppuun suorittamista varten. Jos opiskelijan opinto-oikeus passivoidaan, ei hän voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumista eikä täten voi saada kirjauksia opintosuorituksista.

Lisätietoa lisäajasta ja sen hakemisesta löydät opiskelijan oppaasta.

(Perusteena: Yliopistolaki 42 §, TAU Tutkintosääntö 13 §)

Jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen vastuulla on toimia oikeudenmukaisesti ja toisten työtä ja tuloksia kunnioittaen. Opiskelijoilla on vastuu tarkastaa toimintansa oikeellisuus yliopiston antamista ohjeistuksista tai kysymällä henkilökunnalta. Epäilyt vilppitapaukset käsitellään yliopiston ohjeistusten mukaisesti. Kun opiskelijan epäillään syyllistyneen vilppiin opintosuorituksissaan, syytös on yksilöitävä ja kerrottava opiskelijalle. Epäily ja siihen liittyvät seikat dokumentoidaan ja asia saatetaan kirjallisesti kyseisen tiedekunnan dekaanin tai erillisyksikön johtajan tietoon. Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä tehdessään syyllistyneen vilppiin tai törkeään piittaamattomuuteen hyvästä opiskelukäytännöstä ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Mikäli opiskelijan epäillään syyllistyneen vilppiin, opiskelijalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Tämä voi tapahtua joko kirjallisen selvityksen tai kuulemistilaisuuden muodossa. Mikäli kuulemistilaisuus järjestetään, opiskelija voi ottaa tilaisuuteen mukaan tuki henkilön, kuten ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen asiantuntijan.

(Perusteena: TAU Arviointiohje, TAU Opiskelun eettiset ohjeet (ei vielä hyväksytty))

Opiskelijan vastuulla on tutustua yliopiston sääntöihin aloittaessaan opinnot. Jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä on vastuu noudattaa yhteisiä sääntöjä!