Ylioppilaskunnalla on kaksi erityyppistä avustusmuotoa, joiden tarkoitus ja myöntämisperusteet eroavat toisistaan. Avustustyypit ovat:

  • Toiminta-avustus, joka koostuu tarveharkintaisesta ja kannustavasta osasta
  • Projektiavustus

Tarkemmat tiedot avustusten hakemisesta, myöntämisperusteista ja maksamisesta löytyvät yhdistysohjesäännöstä, jonka löydät Ohjaavat dokumentit alasivulta. Avustuksista päättää ylioppilaskunnan hallitus edustajiston talousarviossa asettamien raamien puitteissa. Tarvittavat hakemuspohjat ja muut dokumentit löytyvät Lomakkeet-sivulta.

Toiminta-avustus

Toiminta-avustus muodostuu kahdesta osasta. Tarveharkintaista osaa myönnetään taloudellisen tarpeen mukaan ja kannustavaa osaa toiminnan laadun perusteella. Kaikki  TREYn yhdistysasemassa olevat järjestöt voivat hakea molempia tai toista toiminta-avustuksen osista. Toiminta-avustuksia haetaan vuosittain keväällä yhdistysilmoituksen jättämisen yhteydessä Tahlo-järjestelmässä. Toiminta-avustuksen tarkemmat kriteerit ja lomakkeen kysymykset löytyvät sivulta Lomakkeet. Järjestöille tiedotetaan vuosittain alkukeväästä toiminta-avustusten hakuajasta ja tarkemmista ohjeista. 

Toiminta-avustuskriteerit 2022

Nämä kriteerit on hallitus hyväksynyt kokouksessaan 25.11.2021.

Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysohjesäännön mukaisesti toiminta-avustuksen 1. tarveharkintaisen osan myöntämisen perusteena käytetään yhdistysten taloudellista tarvetta ja 2. kannustavan osan perusteena hakemuslomakkeen perusteella annettua pisteitystä toiminnan laadusta ja kehittymisestä.

Toiminta-avustuksen saajalla tulee olla Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysasema. Yhdistyksellä tulee olla oma pankkitili ja jäseniä tulee olla vähintään kymmenen, paitsi jos yhdistyksellä ei ole henkilöjäseniä ollenkaan. Kaikki Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysasemassa olevat yhdistykset voivat hakea molempia tai vain toista toiminta-avustuksen osista.

Hakemukset täytetään Tahlo-järjestelmässä (tahlo.trey.fi). Myöhässä palautetuista hakemuksista ei rangaista sanktioin, mikäli myöhästyminen on perusteltavissa sairastapauksella, teknisillä ongelmilla tai muulla ylivoimaisella esteellä ja siitä on ilmoitettu ylioppilaskunnan järjestösektorille ennen haun umpeutumista. Myöhässä olevia hakemuksia otetaan vastaan järjestösektorin kanssa erikseen sovittavaan ajankohtaan asti. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei käsitellä ilman perusteltua syytä ja ennen hakuajan päättymistä järjestösektorin kanssa tehtyä sopimusta.

Toiminta-avustusten hakuaika on 4.4.-6.5.2022.

Toiminta-avustus (70 000 €)

  1. Tarveharkintainen osa (30 000 €)
  2. Kannustava osa (40 000 €)

1. Tarveharkintainen osa

Tarveharkintaisen osan määrään vaikuttavat hakemuksen perusteluiden ja perus- ja taloustietojen perusteella arvioitu taloudellinen tarve ja järjestön koko. Tarveharkintaisen osan maksimisumma yhdelle järjestölle on 1 000 €.

Taloudellisen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon järjestön tase, viimeisimmän tilikauden tulos, yllättävät tapahtumat tai epäonni sekä muut järjestön antamat perustelut. Järjestön tulee avata taloudellista tarvettaan sanallisesti.

2. Kannustava osa

Kannustavan osan tarkoituksena on tukea järjestön laadukasta toimintaa. Jokaisen eri osa-alueen vastauksen pisteittää sekä kysymyksen aihepiiriin erikoistunut ylioppilaskunnan sektori että järjestösektori. Esitys avustuksesta tehdään näiden pisteitysten perusteella.

Kannustavan osan maksimipistemäärä riippuu yhdistyksen yhdistysohjesäännössä määritellystä tyypistä eli siitä, millaisia toimintoja yhdistykseltä voidaan edellyttää. Sisäänotollisten ainejärjestöjen maksimipistemäärä on 95 pistettä. Edunvalvontajärjestöjen sekä muiden ainejärjestöjen maksimipistemäärä on 80 pistettä ja harrastejärjestöjen 65 pistettä. Edunvalvontajärjestöjen, muiden ainejärjestöjen ja harrastejärjestöjen pisteet skaalataan suhteessa sisäänotollisten ainejärjestöjen maksimipistemäärään.

Yhdistyksen kannustavan osan maksettava avustus lasketaan suhteuttamalla yhdistyksen saama pistemäärä kaikkien yhdistysten yhteensä saamaan pistemäärään ja kertomalla koko avustusbudjetilla.

Kynnysehto

Jotta yhdistykselle voidaan myöntää kannustavaa osaa, tulee sen taloudesta vastaavan henkilön olla suorittanut yhden seuraavista:

  1. suorittanut Yhdistyksen hallinto ja talous –kurssin;
  2. suorittanut ylioppilaskunnan kirjanpitotekniikan kurssin;
  3. aiemmin toiminut taloudesta vastaavana henkilönä ja tehnyt tilinpäätöksen;
  4. suorittanut muun soveltuvan kurssin tai koulutuksen.

Kynnysehdon tulee täyttyä hakuaikana.

Pisteityslomake

Tapahtumat ja toiminta (15 p)

    • Millaisia tapahtumia järjestönne järjesti? (10 p)
      • Kuvailkaa tapahtumien monipuolisuutta, luonnetta ja säännöllisyyttä. Kertokaa, millaista yhteistyötä teitte muiden järjestöjen kanssa tapahtumien järjestämiseen liittyen. Kertokaa, millaisin toimin tuitte jäsenistönne yhteisöllisyyttä koronarajoitusten aikana.
      • Huomatkaa, että kansainvälisistä tapahtumista ja fuksitapahtumista kerrotaan myöhemmissä osioissa: “Kansainvälisyys” sekä “Uudet opiskelijat”.
    • Millä eri tavoilla järjestönne keräsi palautetta omasta toiminnastaan, miten palautetta käsiteltiin ja miten siihen reagoitiin? (5 p)
      • Kertokaa, kuinka usein palautetta kerättiin, mistä eri toiminnoista sekä miten palautteen keruu ja käsittely organisoitiin.

Yhdenvertaisuus (10 p)

    • Millä keinoilla järjestönne edisti yhdenvertaisuuden toteutumista ja ennaltaehkäisi häirintää? (10 p)
      • Kertokaa, millaisilla toimenpiteillä yhdenvertaisuus ja häirinnän ehkäisy huomioitiin järjestönne toiminnassa sekä millaista systemaattista suunnittelua ja pohdintaa järjestössänne tehtiin näiden asioiden eteen. Voitte kertoa esim., millaisia asioita yhdenvertaisuussuunnitelmassanne on, miten toimijat ovat kouluttautuneet tai millaisia ohjeistuksia toimijoille tai järjestölle on tehty.

Hallitustoiminta (15 p)

    • Miten järjestössänne tuettiin hallituksen, toimihenkilöiden ja muiden aktiivien osaamista sekä jaksamista ja hyvinvointia? (10 p)
      • Kertokaa, miten aktiivit perehdytettiin ja mistä asioista heille tarjottiin koulutusta, millaista tukea aktiivit saivat toisiltaan ja johtajiltaan sekä millaisin toimin aktiivien hyvinvointia tuettiin.
    • Miten järjestönne edisti hyvää hallintoa? (5 p)
      • Kertokaa tärkeistä hyvän hallinnon teemoista, joita ovat esimerkiksi huolellinen dokumentointi, säntillinen taloudenpito, päätöksenteon ja toiminnan avoimuus sekä yhdenvertaisten toimijavalintojen käytänteet.

Kansainvälisyys (10 p)

    • Millaista kansainvälistä toimintaa järjestönne järjesti? (10 p)
      • Kertokaa, miten jäseniä kannustettiin kansainvälistymiseen ja miten kansainväliset opiskelijat huomioitiin järjestönne tapahtumissa, päivittäisessä toiminnassa ja viestinnässä.
      • Huomatkaa, että kansainvälisestä tuutoroinnista kerrotaan ”Uudet opiskelijat” -osiossa.

Viestintä (10 p)

    • Miten järjestönne suunnitteli ja toteutti viestintää? (10 p)
      • Kertokaa, millaisista asioista viestittiin, miten viestintää suunniteltiin, miten jäsenistön moninaisuus otettiin huomioon sekä miten viestinnän tavoittavuus ja saavutettavuus huomioitiin.

Kestävä kehitys (5 p)

    • Miten järjestönne toiminnassa huomioitiin ympäristöasiat ja kestävä kehitys? (5 p)
      • Kertokaa, millaisilla toimenpiteillä kestävä kehitys huomioitiin järjestön toiminnassa sekä millaista systemaattista suunnittelua ja pohdintaa järjestössä tehtiin asian eteen. Voitte kertoa esimerkiksi tapahtumista ja hankinnoista ja mahdollisista kestävän kehityksen suunnitelmista.

Edunvalvonta (15 p) *

    • Minkälaista koulutuspoliittista edunvalvontatoimintaa järjestönne toteutti? (5 p)
      • Kertokaa, millä eri tavoilla vaikutitte tiedekuntanne ja/tai tutkinto-ohjelmanne opetukseen ja muihin koulutuspoliittisiin asioihin. Voitte kertoa esimerkiksi opintoihin liittyvistä tapahtumista, tapaamisista sekä siitä, millaista halloped-toimintaa järjestössänne on.
    • Minkälaista sosiaalipoliittista toimintaa ja edunvalvontaa järjestönne toteutti? (5 p)
      • Sosiaalipolitiikka eli sopo käsittelee opiskelun reunaehtoja, opiskelukykyä ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia teemoja. Kertokaa, miten järjestönne edisti opiskelijoiden asemaa tai hyvinvointia, esimerkiksi tiedottamalla, järjestämällä näihin teemoihin liittyviä tapahtumia tai muilla vaikuttamisen keinoilla. Toiminta voi tapahtua ainejärjestön sisäisesti, yliopiston tasolla tai laajemmin koko yhteiskunnassa.
    • Miten jäsenille viestittiin edunvalvonnasta ja millaisia mahdollisuuksia heillä oli osallistua edunvalvontatoimintaan? (5 p)
      • Kertokaa, millaisista edunvalvonnallisista asioista viestittiin ja millä tavoin. Kertokaa lisäksi, miten jäsenistön ajatuksia edunvalvonnallisista asioista kerättiin ja millä eri tavoilla jäsenistöllä oli mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa edunvalvontatoimintaan.

Uudet opiskelijat (15 p) **

    • Miten varmistitte hyvän tuutoritoiminnan järjestössänne? (5 p)
      • Kertokaa järjestönne tuutoroinnin suunnittelusta ja kehittämisestä, tuutoreiden valintaprosessista, kouluttamisesta ja muusta heille tarjotusta tuesta.
      • Huomatkaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä tuutoroinnista, mikäli järjestö tekee molempia.
    • Miten fuksit ja/tai maisterifuksit vastaanotettiin? Millaista tukea ja toimintaa järjestönne tarjosi heille ensimmäisen vuoden aikana? (10 p)
      • Kertokaa, miten fuksien opintojen aloitusta sekä kiinnittymistä osaksi opiskelija- ja yliopistoyhteisöä tuettiin.
      • Kertokaa, millaisia tapahtumia ja muuta toimintaa fukseille tarjottiin.
      • Huomatkaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä tuutoroinnista, mikäli järjestö tekee molempia.

* Vain sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille ja edunvalvontajärjestöille

** Vain sisäänotollisille ainejärjestöille

Projektituki

Projektitukea voidaan myöntää yhdistykselle, jolle on myönnetty yhdistysasema tai joka on hakenut sitä. Muille yhdistyksille ja yhteisöille avustuksia myönnetään vain, jos niiden toiminnan katsotaan palvelevan ylioppilaskunnan jäseniä. Yhdistys voi anoa projektitukea kertaluonteiseen toimintaan tai hankkeeseen. Projektitukea ei myönnetä esimerkiksi vuosittain toistuviin tapahtumiin, sillä ne ovat toiminta-avustusten yhteydessä tuettavia tapahtumia, eivätkä projektitukeen oikeuttavia hankkeita. Ylijäämää tuottavia projekteja ei pääsääntöisesti avusteta. Ylioppilaskunta voi myöntää avustusta korkeintaan puolet projektin kokonaiskuluista – paitsi kun kyseessä on selkeästi hyväntekeväisyysprojekti.

Tukea jaettaessa hyväksyttäviksi projekteiksi luetaan pääsääntöisesti kertaluonteiset projektit, joilla voidaan katsoa olevan selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekteiksi voidaan lukea myös tapahtumat, tilaisuudet ja hankinnat, jos niiden voidaan katsoa olevan hakijan säännöllisestä toiminnasta poikkeavaa kertaluontoista toimintaa. Projektitukea voidaan myöntää myös kertaluonteiselle hankkeelle, joka tukee opintoja kuulumatta yliopiston järjestämiin opintoihin, kuten opintomatkoihin. Projektitukea voidaan myöntää myös yhdistyksen rekisteröimiseen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan uudelleenaloittamiseen.

Hakeminen

Projektitukea haetaan sähköisellä Jotform-lomakkeella. Hakemusten käsittelyä edeltävän kuukauden viimeiseen arkipäivään mennessä jätetyt hakemukset käsitellään kuukauden 15. päivään mennessä. Vuonna 2022 projektitukihakemuksia käsitellään 10.2., 10.3., 14.4., 12.5., 15.9., 13.10., 10.11. ja 15.12.. Hankkeen toteutumisen jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Raportointivelvollisuus

Projektitukea saaneen yhdistyksen tulee palauttaa loppuraportti viimeistään kolme kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Loppuraportin pituus on maksimissaan kaksi sivua ja sen tulee sisältää tuetun projektin toteutunut budjetti ja kertomus projektista.

Loppuraportin sisältö:

  • Projektin nimi, järjestävä taho, vastuuhenkilö ja yhteystiedot
  • Kuvaus toteutuneesta projektista, perustelut merkittäville muutoksille ja projektin lopputulos (esimerkiksi uusien jäsenten määrä, toimintaedellytysten muuttuminen…)
  • Toteutunut budjetti ja perustelut, jos toteuma eroaa merkittävästi suunnitellusta
  • Projektin voitto tai tappio

Projektituki voidaan periä kokonaan tai osittain takaisin, mikäli projektista ei toimiteta asianmukaista selvitystä, projekti osoittautuu ylijäämäiseksi tai avustus on käytetty muuhun kuin anottuun tarkoitukseen.

Kuinka paljon projektitukea voimme saada?

Projektituen määrä riippuu täysin projektistanne. Yleisesti ottaen laajasti TREYn jäsenistöä tavoittaville ja huolellisesti valmistelluille projekteille voidaan myöntää enemmän rahaa. Edustajiston asettama kokonaisbudjetti projektituelle on 4 000 euroa vuonna 2022.

Millaisia projekteja varten projektitukea myönnetään?

Projektin tulee olla säännöllisestä toiminnasta poikkeava ja kertaluontoinen ja sillä on selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekti ei saa olla ylijäämäinen.

Esimerkkejä:

  • Yhdistyksen rekisteröiminen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan aloittaminen uudestaan
  • Kokonaan uudenlaisen tapahtuman lanseeraaminen
  • Opintotapahtuma, joka ei kuulu yliopiston tarjoamiin opintoihin
  • Järjestön toimintaa tukeva poikkeuksellinen hankinta