Mitä eroa on vaalirenkaalla ja vaaliliitolla?
Vaaliliitto on ehdokkaiden muodostama joukko. Vaaliliittoja syntyy useimmiten sellaisten ehdokkaiden välille, jotka haluavat ajaa saman kaltaisia asioita ylioppilaskunnassa. Vaaliliittoja voi syntyä esimerkiksi erilaisten järjestöjen, aatteiden tai muiden ryhmien kesken. Vaaliliitot voivat yhtyä vaalirenkaiksi, joten vaalirengas on vaaliliittojen muodostama joukko.
Mistä löydän tietoa olemassa olevista liitoista ja renkaista?
Kuinka paljon edustajisto työllistää?
Edustajisto kokoustaa lukuvuoden aikana noin kahdeksan kertaa. Kokoukset järjestetään lukukausien aikana. Yksi kokous kestää muutaman tunnin, noin kahdesta neljään tuntia. Jokaista kokousta edeltää myös iltakoulu, joka kestää muutaman tunnin. Iltakouluissa käydään kaikki kokouksen päätösasiat läpi, ja valmistelijat esittelevät päätettävät asiat edustajistolle. Iltakouluissa on mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä päätettävästä aiheesta ja vaikuttaa päätösvalmistelun viimeistelyyn.
Edustajiston alaiset valiokunnat kokoustavat noin kuukausittain. Valiokuntien kokoukset kestävät pari tuntia kerrallaan.
Kokousten välissä edustajisto pitää yhteyttä Telegramin ja sähköpostin kautta.
Kuinka pitkä vaaleilla 2025 valittavan edustajiston kausi on?
Edustajistovaaleilla syksyllä 2025 valittavan edustajiston kausi on kaksivuotinen eli kalenterivuodet 2026–2027.
Miten edustajiston työ alkaa?
Edustajisto aloittaa perehtymisen toimintaan pian vaalien jälkeen. Marraskuun lopussa järjestetään edustajiston järjestäytymiskokous, jossa valitaan muun muassa edustajiston puheenjohtajisto, nimitetään valiokunnat sekä valitaan hallitus tulevalle kalenterivuodelle.
Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alusta. Edustajistokauden ensimmäinen kokous järjestetään yleensä tammi-helmikuun vaihteessa.
Voinko olla ehdolla edustajistoon, jos suunnittelen hakevani ylioppilaskunnan hallitukseen?
Voit olla ehdolla edustajistoon. Mikäli tulet valituksi edustajiston jäseneksi, ja järjestäytymiskokouksessa hallituksen jäseneksi, olet esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä sen ajan, kuin toimit hallituksessa. Hallituskautesi päättymisen jälkeen palaat takaisin edustajiston jäseneksi. Haku TREYn hallitukseen 2026 on käynnissä 13. lokakuuta – 3. marraskuuta.
Voinko lähteä ehdolle, jos suunnittelen vaihtoa tai harjoittelua?
Voit lähteä ehdolle, jos suunnittelet vaihtoa tai harjoittelua. Ehdolle asettumisen ja vaaleissa äänestämisen hetkellä sinun tulee olla läsnäoleva ylioppilaskunnan jäsen. Jos lähdet vaihtoon tai harjoitteluun edustajistokauden aikana, sinulle voidaan myöntää määräaikainen poissaolo korkeintaan vuodeksi. Määräaikaisen poissaolon aikana et osallistu edustajiston päätöksentekoon, vaan tilallesi nousee varajäsen omasta vaaliliitostasi.
Vinkkejä, miten järjestöt voivat parhaiten hypettää ja viestiä vaaleista?
Järjestöjen materiaalipankista löytyy viestintämateriaaleja järjestöjen edustajistovaalityön tueksi. Otamme mielellämme vastaan myös muita viestintämateriaalipyyntöjä osoitteeseen viestinta@trey.fi. Materiaalipankkiin ladataan lisää materiaalia äänestyspäivien lähestyessä.
Järjestöjen kannattaa nostaa viestinnällisesti omia ehdokkaitaan ja vaaliliittojaan esiin esimerkiksi omassa sosiaalisessa mediassaan. Viestinnässä kannattaa huolehtia siitä, että järjestön omat mahdolliset ehdokkaat saavat tasavertaisesti näkyvyyttä järjestön kanavissa.
Mikä on keskusvaalilautakunta? Keitä siihen kuuluu?
Keskusvaalilautakunta on edustajiston nimittämä seitsenhenkinen toimielin. Keskusvaalilautakunta vastaa ylioppilaskunnan vaalien toimeenpanoon liittyvästä päätöksenteosta, esimerkiksi siitä milloin edustajistovaalit käydään, miten ja milloin ehdokkaaksi asetutaan ja miten edustajistovaaleissa äänestetään. Keskusvaalilautakuntaan valitaan jäsenet edustajiston keskuudesta. Keskusvaalilautakunnan kokoonpano löytyy Valiokunnat-alasivulta.
Miten vaalitulos lasketaan?
TREYn vaalitapa on suhteellinen. Vaalitulos lasketaan käyttämällä ns. d’Hondtin menetelmää. TREYn edustajistovaaleissa on käytössä sähköinen äänestys.
Äänestysjärjestelmä antaa vaalituloksen seuraavasti: Jokaiselle ehdolla olevalle asetetaan äänimäärän mukainen vertailuluku. Vertailuluku lasketaan niin, että kunkin vaaliliiton ehdokkaiden äänimääriä verrataan koko vaaliliiton saamaan äänimäärään. Lasku tapahtuu näin: ensimmäiseksi jokaisen vaaliliiton ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen vaaliliiton sisällä. Tämän jälkeen lasketaan vaaliliiton sisällä ehdokkaiden vertailuluku: vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen koko vaaliliiton yhteenlasketun äänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen puolet koko vaaliliiton yhteenlasketusta äänimäärästä. Kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen kolmanneksen koko vaaliliiton yhteenlasketusta äänimäärästä, ja niin edelleen. Kun kaikkien vaaliliittojen ja kaikkien ehdolla olleiden vertailuluku on laskettu, asetetaan ehdolla olleet vertailuluvun mukaiseen järjestykseen. Edustajistoon valitaan 49 jäsentä tämän vertailulukujärjestyksen mukaisesti.