Kuinka pitkä vaaleilla 2024 valittavan edustajiston kausi on?
Perinteisesti edustajiston kausi on kaksivuotinen, mutta 2024 valittavan edustajiston kausi on yhden vuoden eli kalenterivuoden 2025.
Tällä hetkellä Tampereen ylioppilaskunta (TREY) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ovat eri edustajistovaalisyklissä muihin ylioppilakuntiin verrattuna; siinä missä muualla käydään edustajistovaalit parittomina vuosina, käydään ne TREYssä ja HYY:ssä parillisina vuosina. TREYn ja HYY:n on määrä siirtyä vuodesta 2025 eteenpäin samaan edustajistovaalisykliin muiden ylioppilaskuntien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavissa vaaleissa syksyllä 2024 valittava edustajisto toimii vain yhden vuoden mittaisen kauden, ja syksyllä 2025 järjestetään jälleen edustajistovaalit. Tämän jälkeen kaksivuotinen edustajistokausi 2026–2027 on sama kuin muilla suomalaisilla ylioppilaskunnilla.
Miten vaalitulos lasketaan?
TREYn vaalitapa on suhteellinen. Vaalitulos lasketaan käyttämällä ns. d’Hondtin menetelmää. TREYn edustajistovaaleissa on käytössä sähköinen äänestys.
Äänestysjärjestelmä antaa vaalituloksen seuraavasti: Jokaiselle ehdolla olevalle asetetaan äänimäärän mukainen vertailuluku. Vertailuluku lasketaan niin, että kunkin vaaliliiton ehdokkaiden äänimääriä verrataan koko vaaliliiton saamaan äänimäärään. Lasku tapahtuu näin: ensimmäiseksi jokaisen vaaliliiton ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen vaaliliiton sisällä. Tämän jälkeen lasketaan vaaliliiton sisällä ehdokkaiden vertailuluku: vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen koko vaaliliiton yhteenlasketun äänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen puolet koko vaaliliiton yhteenlasketusta äänimäärästä. Kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen kolmanneksen koko vaaliliiton yhteenlasketusta äänimäärästä, ja niin edelleen. Kun kaikkien vaaliliittojen ja kaikkien ehdolla olleiden vertailuluku on laskettu, asetetaan ehdolla olleet vertailuluvun mukaiseen järjestykseen. Edustajistoon valitaan 49 jäsentä tämän vertailulukujärjestyksen mukaisesti.
Mitä eroa on renkaalla ja liitolla?
Vaaliliitto on ehdokkaiden muodostama joukko. Vaaliliittoja syntyy useimmiten sellaisten ehdokkaiden välille, jotka haluavat ajaa saman kaltaisia asioita ylioppilaskunnassa. Vaaliliittoja voi syntyä esimerkiksi erilaisten järjestöjen, aatteiden tai muiden ryhmien kesken. Vaaliliitot voivat yhtyä vaalirenkaiksi, joten vaalirengas on vaaliliittojen muodostama joukko.
Mistä löydän tietoa olemassa olevista liitoista ja renkaista?
2.9.2024 mennessä keskusvaalilautakunnalle ilmoitetut vaaliliitot ja -renkaat julkaistaan alasivulla Vaaliliitot ja vaalirenkaat yhteystietoineen, jolloin voit ottaa yhteyttä sinua kiinnostavaan vaaliliittoon ja tiedustella mahdollisuutta liittyä heidän joukkoonsa!
Miten edustajiston työ alkaa?
Edustajisto aloittaa perehtymisen toimintaan pian vaalien jälkeen. Joulukuun alussa järjestetään edustajiston järjestäytymiskokous, jossa valitaan muun muassa edustajiston puheenjohtajisto, nimitetään valiokunnat sekä valitaan hallitus tulevalle kalenterivuodelle.
Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alusta. Edustajistokauden ensimmäinen kokous järjestetään yleensä tammi-helmikuun vaihteessa.
Voinko olla ehdolla edustajistoon, jos suunnittelen hakevani ylioppilaskunnan hallitukseen?
Voit olla ehdolla edustajistoon. Mikäli tulet valituksi edustajiston jäseneksi, ja järjestäytymiskokouksessa hallituksen jäseneksi, olet esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä sen ajan, kuin toimit hallituksessa. Hallituskautesi päättymisen jälkeen palaat takaisin edustajiston jäseneksi.
Voinko lähteä ehdolle, jos suunnittelen vaihtoa tai harjoittelua?
Voit lähteä ehdolle, jos suunnittelet vaihtoa tai harjoittelua. Ehdolle asettumisen ja vaaleissa äänestämisen hetkellä sinun tulee olla läsnäoleva ylioppilaskunnan jäsen. Jos lähdet vaihtoon tai harjoitteluun edustajistokauden aikana, sinulle voidaan myöntää määräaikainen poissaolo korkeintaan vuodeksi. Määräaikaisen poissaolon aikana et osallistu edustajiston päätöksentekoon, vaan tilallesi nousee varajäsen omasta vaaliliitostasi.
Kuinka paljon edustajisto työllistää?
Edustajisto kokoustaa lukuvuoden aikana noin kahdeksan kertaa. Kokoukset järjestetään lukukausien aikana. Yksi kokous kestää muutaman tunnin, noin kahdesta neljään tuntia. Jokaista kokousta edeltää myös iltakoulu, joka kestää muutaman tunnin. Iltakouluissa käydään kaikki kokouksen päätösasiat läpi, ja valmistelijat esittelevät päätettävät asiat edustajistolle. Iltakouluissa on mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä päätettävästä aiheesta ja vaikuttaa päätösvalmistelun viimeistelyyn.
Edustajiston alaiset valiokunnat kokoustavat noin kuukausittain. Valiokuntien kokoukset kestävät pari tuntia kerrallaan.
Kokousten välissä edustajisto pitää yhteyttä Telegramin ja sähköpostin kautta.
Vinkkejä, miten järjestöt voivat parhaiten hypettää ja viestiä vaaleista?
Tulemme tuottamaan järjestöille viestintämateriaalia, joka päivitetään alkusyksystä ylioppilaskunnan materiaalipankkiin. Lisäksi järjestöjen kannattaa nostaa omia ehdokkaitaan ja vaaliliittojaan esiin esimerkiksi omassa sosiaalisessa mediassaan. Viestinnässä kannattaa huolehtia siitä, että järjestön omat mahdolliset ehdokkaat saavat tasavertaisesti näkyvyyttä järjestön kanavissa.
Mikä on keskusvaalilautakunta? Keitä siihen kuuluu?
Keskusvaalilautakunta on edustajiston nimittämä seitsenhenkinen toimielin. Keskusvaalilautakunta vastaa ylioppilaskunnan vaalien toimeenpanoon liittyvästä päätöksenteosta, esimerkiksi siitä milloin edustajistovaalit käydään, miten ja milloin ehdokkaaksi asetutaan ja miten edustajistovaaleissa äänestetään. Keskusvaalilautakuntaan valitaan jäsenet edustajiston keskuudesta. Keskusvaalilautakunnan kokoonpano löytyy Valiokunnat-alasivulta.